PAK #3

Kolmannella kerralla tutustuimme tietokantaliitoksiin. Harjoittelimme Afrikan mannerta kuvaavan kartan avulla tilastotiedon tuomista MapInfon ulkopuolisesta lähteestä, tällä kertaa Artun meille valmiiksi kokoamasta Excel-taulukosta. Alun yhteisen harjoittelun jälkeen pääsimme toteuttamaan Suomen laajuista järvisyys- ja tulvaindeksikarttaa.

Saimme aiheeseen mukavan pehmeän alun harjoittelemalla Excel-taulukkoaineiston importtaamista MapInfon puolelle. Homma sujui yllättävän kivuttomasti; nyt tärkeintä oli tulevaisuutta ajatellen muistaa miten se tehtiin. Sql-select-työkalun avulla harjoittelimme kahden aineiston yhdistämistä ja niiden muokkaamista.

tulvaindeksi & järvisyys v3
Kuva 1. Suomen kuntien tulvandeksi ja järvisyysprosentti.

Tälläkin kertaa päätavoitteemme oli luoda mahdollisimman selkeä ja toimiva teemakartta; aiheina olivat Suomen valuma-alueiden järvisyys ja tulvaindeksi. Tulvaindeksi laskettiin aiemmin opitulla tavalla yhdistämällä kahden eri aineiston tietoja. Vaikka pää tuntuikin aluksi melko tyhjältä ja tunnin alkupuoli oli jo haihtunut lähimuistista, uuden sarakkeen lisääminen aineistoon sujui loppujen lopuksi ongelmitta ja jopa melko itsenäisesti.

Tietojen lisäyksen jälkeen tulvaindeksiteemakartan tekeminen sujui rutiinilla. Luokkarajoja päättäessäni natural break kuitenkin petti ja jouduin turvautumaan histogrammityökaluun. Histogrammia tulkitessani huomasin, että ylivoimaisesti suurimmalla osalla valuma-alueista oli alhainen tulvaindeksi, ja vain muutama alue Pohjanmaalla ylitti arvon 250. Indeksiä kuvaamaan päädyin luomaan viisi luokkaa, joista neljä ensimmäistä kasvaa 50:stä 250:een. Suuren tulvariskin alueet päädyin yhdistämään yhteen laajaan luokkaan 250-1100, jonka vaihteluväli on lähes 1000. Olen kuitenkin tyytyväinen päätökseeni, ja kun myöhemmin tutkin kurssitovereideni luokkavälejä, huomasin muiden tulleen samaan päätökseen. Esimerkiksi Jasmiina Myllyksen blogia lukiessani huomasin, että ajatuksenjuoksumme olivat menneet samaa rataa ja luokkavälimme ovat identtiset.

Tulvaindeksikartan päälle lisäsin vielä järvisyysprosentteja kuvaavat punaiset pylväät. Pylväät olivat nopea lisäys, ja ainoa hienosäätö oli pylväiden kokojen muuttaminen korkeammiksi, jotta ne erottuisivat kartasta paremmin. Mielestäni kirkkaanpunaiset pylväät ja sinisestä punertavaan hiipuva teemakartta luovat karttaan hyvän värimaailman, ja Microsoft Paintissa tehty viimeistely teki kuvasta blogikelpoisen.

Kartasta näkee selvästi, että suurimman tulvaindeksin alueet keskittyvät rannikkoalueille lännessä. Näillä alueilla järvisyysprosentti on matala, kun taas maamme keskiosien runsasjärvisillä valuma-alueilla tulvariski on matala. Voisi sanoa, että järvien määrä on kääntäen verrannollinen alueen tulvaindeksiin. Ilmiötä voisi perustella se, että veden virtaamattomina varastoina toimivat järvet varastoivat vettä, eivätkä järvisten alueiden joet pääse kehittymään kovin pitkiksi, jolloin niihin ei esimerkiksi keväällä valu paljoa vesiä ympäristöstä.

Pak-tiedotusblogin kehotuksesta palaan vielä hetkeksi ttekstin alussa mainittuun Afrikan karttaan. Valitettavasti en voi liittää karttaani tähän tekstiin, sillä en tajunnut tallentaa sitä. Tutkimiamme ilmiöitä olivat kuitenkin muun muassa internetin käyttö, konfliktit sekä erilaiset luonnonvarat.

Kun pohditaan internetin läpäisevyyden, konfliktien ja luonnonvarojen suhdetta toisiinsa, mieleen tulee helposti erilaisia hypoteeseja. Voisi luulla, että Afrikassa, joissa monien luonnovaroiltaan rikkaiden maiden tulot tulevat alkutuotannosta, internetin läpäisevyys voisi olla parempi juuri näissä “rikkaissa” maissa. Luonnonvaroilla ja konflikteilla voi olla myös pieni riippuvuussuhde, mutta tarkasti monet Afrikan ongelmat johtavat siirtomaa-ajoista. Tietenkin siirtomaat ovat tuottaneet taloudellista hyötyä isäntämailleen, jolloin voidaan sanoa suurimman osan konflikteista johtuvan juuri resursseista. Lauri Perkiö tekee blogitekstissään hyvän havainnon mainitsemalla että vauraus voi nostaa elintasoa mutta samalla kohottaa konfliktien syttymisen riskiä. Tiedotusblogin tehtävässä tarkoituksena oli tutkia tilastotietoja, mutta tällä hetkellä en sijainnistani johtuen pääse niihin käsiksi, päivittelen tarvittaessa myöhemmin ;_;

 

Lähteet:

Myllys, Jasmiina. Kolmas kurssikerta: tietotulva kartoista (2016). Jasmiina  PAK-blogi. <https://blogs.helsinki.fi/myllyjas/> Luettu 20.2.2016

Perkiö, Lauri. Kurssikerta 3- Valuma-alueita ja konflikteja (2016). Lauri Perkiön blogi. <https://blogs.helsinki.fi/lauriper/> Luettu 6.5.2016

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *