PAK #4

Neljännellä kurssikerralla tutustuttiin rasteri- ja pisteaineistoihin. Alussa kävimme tuttuu tapaan oppitunnin aihetta yhteisesti läpi, ja tunnin loppupuoliskon käytimme itsenäiseen työskentelyyn.

Pisteiden avulla voidaan havainnollistaa hyvin paikkojen sijainti- ja ominaisuustietoa. Pisteen paikka kartalla kertoo kohteen tarkan sijainnin luonnossa, ja sen koolla ja värillä voidaan ilmaista tietoa sen ominaisuuksista.

Rastereiden avulla voidaan tutkia ilmiöitä välittämättä hallinnollisista rajoista. Rasterin jokaiseen samankokoiseen pikseliin kertyy absoluuttinen tieto sen sisältä, ja tällä tavalla voidaan saada aikaan informatiivinen kartta. Rastereita käyttämällä voidaan voidaan myös esittää hyvin jatkuvia ilmiöitä, kuten maaston korkeuseroja (Paikkaoppi).

Käytännön harjoittelun aloitimme käyttämällä opettajamme Artun meille valmiiksi laatimaa pääkaupunkiseudun kuntia kuvaavaa MapInfo-workspacea. Loimme kartan kuvaamaan 20-vuotiaiden määrää 500×500 m-pikselikoon rasterilla. Koska kartta kuvasi vain neljän kunnan kokoista aluetta, pikselikoko oli tarkka muttei tehnyt kartasta sekasotkun näköistä. Pikselikokoa muuttamalla voidaan siis säätää raterikartan selkeyttä ja informatiivisuutta.

Itsenäiseksi tehtäväksemme saimme tehdä oman kartan käyttämällä hyväksemme muuta workspacen uumeniin kätkettyä statistiikkaa. Päätin loihtia kartan kuvaamaan miesten absoluuttista lukumäärää. Kartan tekninen toteutus sujui helposti, mutta halusin kokeilla eri pikselikokoja saadakseni kartastani mahdollisimman toimivan.

Neliökilometrin pikselikoko näytti silmään hyvältä, mutta halusin tutkia asiaa tarkemmin. Koska halusin todistaa itsenäisyyteni, päätin etten käytä valmiiksi käyttöön saamaani 500×500-kokoista rasteria, vaikka sekin olisi ollut ihan yhvä valinta. Päädyin 250×250 m-pikselikokoon, joka kuvaa ilmiötä tarkasti eikä ainakaan omaan silmääni näyttänyt sekamelskalta. Käytin tavaramerkikseni jalostunutta sini-punaistaväriskaalaa, ja pienestä pikselikoosta johtuen asetin jokaisen ruudun ympärille mustat rajat, jotteivat ne hukkuisi ympäristöönsä.Olen melko varma, että valitsin käyttämäni luokkavälit Natural Breakin avulla, ja ne ovat mielestäni toimivat.

pak helsingin miehet

Karttani aihe on mielestäni kiinnostava. Jonkinlaisia mieskeskittymiä on selvästi havaittavissa kartalta, vaikka nyt jälkikäteen spottaan kartastani virheen, josta Lauri Perkiökin kirjoittaa blogitekstissään; käytin absoluutisia arvoja kuvaamaan tutkimani väestöluokan määrää. Tämä johtaa siihen, että alueilla, joilla asukasluku on suuri, miehiä on luonnollisesti enemmän. Absoluuttisia lukuja käyttämällä olisin voinut myös laatia toisen kartan, joka kuvaa naisten määrää. Näin olisin voinut vertailla sukupuolien osuuksia paremmin.

Lähteet:

Rasteri- ja vektorimuotoinen paikkatietoaineisto, Paikkaoppi. <http://www.paikkaoppi.fi/rasteri-ja-vektorimuotoinen-paikkatietoaineisto/> Luettu 7.5.2016

Perkiö, Lauri. Kurssikerta 4- ruutuja ja rastereita (10.2.2016). Lauri Perkiön blogi. <https://blogs.helsinki.fi/lauriper/> Luettu 7.5.2016.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *