PAK #7

Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia-kurssin seitsemäs kurssikerta on jäänyt mieleeni pysyvästi, ja vielä näin heinäkuisena aamunakin tunnin tapahtumat palautuvat mieleeni lähestulkoon kirkkaina, tuntuu kuin maaliskuu olisi ollut vasta eilen. Viimeisen kerran kunniaksi saimme tuottaa karttoja täysin omavalintaisista aiheista, ja Mapinfon uusina asiantuntijoina otimme haasteen vastaan innokkaina.

Alkuperäinen ideani oli kartoittaa Pohjoi-Korean ilmiöitä. Huomasin kuitenkin nopeasti, ettei edes deep webin pimeimmistä syövereistä löytynyt sellaista Korea-statistiikkaa, jonka olisi voinut järkevästi pukea kartalle. En kuitenkaan lannistunut, vaan valitsin uudeksi aiheekseni jotakin hieman lähempää; päätin tutkia Lapin maakunnan alkoholinkäyttöä ja rikoksia.

Päädyin tutkimaan Lappia, sillä siellä kulutetaan keskimäärin lähes puolet enemmän alkoholia asukasta kohden kuin koko maassa (Tilastokeskus 2015). Kotimaisen kohteen tutkimisen toinen plussa oli, että tarjolla olisi varmasti luotettavaa tietoa ja laadukkaita karttapohjia.

Käytin karttapohjana aiemmilta kurssikerroilta tuttua Suomen kuntakarttaa, josta erotin Lapin tutkittavakseni. Maakunnassa on muutamia todella harvaan asuttuja pikkukuntia, kuten Ylitornio ja Ranua alle 5000 asukkaallaan. Kun näitä verrataan Lapin suurimpaan kuntaan, 60000:n asukkaan Rovaniemeen, on fiksua tutkia absoluuttisten lukujen lisäksi myös suhteellisia arvoja.

Vaikka tekstini alussa ylpeilin, että koko kurssikerta on tuoreena muistissani, joudun aloittamaan tämän kappaleen disclaimerilla: en aluksi muistanut seuraavan kartan tekemistä. Nyt muistot ovat jo kuitenkin ottaneet minusta vallan, ja osaan kertoa, että kartan tarkoitus on kuvata läänin kuntien asemaa.

 Kuva 1. Vakituinen asuminen ja mökit.
Kuva 1. Vakituinen asuminen ja mökit.

Kartasta näkee, että Lapin suuremmissa kunnissa, kuten Torniossa ja Rovaniemellä, asuinrakennuksia on enemmissä määrin kuin vapaa-ajan asuntoja. Osa alueen pikkukunnista on selviä mökkikuntia, ja parissa mökit ovat jopa enemmistö. Kun näiden kylien, kuten Posion ja Kolarin, statistiikkaa tutkii, huomaa, että Posio on muuttotappioaluetta ja Kolarikin sätkii lähes olemattoman väestönkasvunsa kanssa (Tilastokeskus 2015). Olisiko mahdollista, että kuntien ongelmat ja näistä johtuvat säästötoimepiteet heijastuvat asukkaisiin niin vahvasti, että he ajautuvat hukuttamaan huolensa panimotuotteisiin?

Kuva 2. Alkoholin myynti ja kirkkaiden juomien osuus.
Kuva 2. Alkoholin myynti ja kirkkaiden juomien osuus.

Kuva 2 kuvaa alkoholijuomien myyntiä kunnittain. Koska käytin karttaa tehdessäni absoluuttisia arvoja, Rovaniemi erottuu joukosta selkeästi. Vaihteluvälit jäivät tässä kartassa ehkä osittain epäinformatiiviselle tasolle, sillä etenkin toiseksi suurin luokka 131-523 kl vuodessa on turhan laaja siihen, että pelkästään kartan perusteella voisi tehdä tarkkoja havaintoja. Paikallisasukkaiden melankolian lisäksi alkoholinmyyntiin voi vaikuttaa positiivisesti Lapin hiihtokeskuksissa ja muissa kohteissa lomailevien turistien juhliminen.

Pelkän alkoholinkulutuksen tutkimisen lisäksi päätin tutkia stereotypiaa siitä, että lappalaiset ovat kovia tappelemaan humalapäissään. Päätin verrata kuntien alkoholimyyntiä ja väkivaltarikostilastoja.

Kuva 4. Alkoholimyynti suhteessa väkilukuun ja väkivaltarikokset.
Kuva 4. Alkoholimyynti ja väkivaltarikokset suhteessa väkilukuun.
Kuva 3. Alkoholimyynti ja väkivaltarikokset.
Kuva 3. Alkoholimyynti ja väkivaltarikokset.

 

Tein aiheesta kaksi karttaa, toiseen käytin alkoholimyynnin absoluuttisia arvoja kun taas toisessa suhteutin myynnin asukaslukuun. Rovaniemellä tapahtuu eniten rikoksia, mutta asukasmäärään suhteutettuna se sijoittuu Lapin väkivaltatilastojen keskivaiheille. Kittilässä tapahtuu suhteellisesti eniten väkivaltarikoksia, yksi jokaista 100:a asukasta kohden. Alkoholinkulutuksessa kunta kuuluu toiseksi korkeimpaan luokkaan kun tutkitaan alkoholin myynnin määrää, mutta kun määrää sijoitetaan asukaslukuun, luokka putoaa yhden alaspäin. Sodankylässä tilanne on päinvastainen; suhteellinen kulutus on korkeampaa kuin absoluuttinen. Tähän voisi vaikuttaa juhlivien turistien alkoholinkulutus.

Käytin jokaisessa kurssikerran kartassani hyväksi havaittua marjapuuronsävyistä väriskaalaa. Karttojeni ulkoasut ovat mielestäni selkeitä ja jokseenkin ihan esteettisiä, mutta näin jälkikäteen ajatellen olisin voinut käyttää erilaista tyyliä, kuten esimerkiksi Veera Karvonen, jonka kartan valtioiden rajat näyttivät mukavan smootheilta omiini verrattuina.

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Vaikka virallisemmista deadlineista on jo vierähtänyt hieman aikaa, olen käyttänyt viimeiset kuukaudet kurssin sisältöä päässäni työstäen, ja näin varmistanut että saan tuotettua blogiini mahdollisimman laadukasta ja rikasta tekstiä. MapInfon peruskomennot ovat piirtyneet hippokampukselleni varmasti koko loppuelämäkseni, ja muutenkin kurssista jäi hyvä maku :^)

Lähteet:

Karvonen Veera (2016). 7. kurssikerta: Viimeistä viedään Veeran PAK-blogi.  <https://blogs.helsinki.fi/kveera/2016/03/04/7-kurssikerta-viimeista-viedaan/>

Kuntien avainluvut, Tilastokeskus. <https://www.stat.fi/tup/kunnat/index.html> Luettu 11.7.2016.

Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat, Tilastokeskus. <http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Kuntien_avainluvut/Kuntien_avainluvut__Kuntien_avainluvut/?tablelist=true> Luettu 11.7.2015

 

gg

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *