QGIS:in kootut metkut
Tämän päiväinen kurssikerta oli kaikin puolin turhauttava, mutta tällä kerralla vikaa oli huomattavasti enemmän koneessa ja vähemmän tekijässä. Pysyin perässä paljon paremmin, kuin edellisillä kerroilla – vaikkakaan tasojen liittäminen toisiinsa, kuitenkaan oikeasti tasoja toisiinsa liittämättä, ei auennut. Sekin alkoi kuitenkin rutiinilla hoitua, kun ohjelma oli jo kerran välissä kaatunut, ja kaiken joutui tekemään uudelleen. 🙂
Koneen kanssa ei ole koskaan ollut näin paljon ongelmia. Välillä syy oli tekijässä, joka on unohtanut täpätä yhden väkäsen valikosta, mutta välillä vika oli täysin koneessa. Erään tason kanssa olin tehnyt täysin samalla tavalla, kuin taululla oli näytetty, ja silti tehty sarake ei ilmestynyt taulukkoon. QGIS oli sitä mieltä, että tarvitsee nyt opettajan erityishuomiota toimiakseen. Onneksi ohjelma kuitenkin tykkää opettajasta enemmän, kuin oppilaasta ja myöntyi yhteistyöhön. Vähäksi aikaa…
Juuri kun luulin välimme lämpeneen, päätti ohjelma kaatua juuri Kuvan 1. kartan valmistuttua. En tietenkään ehtinyt tekelettä tallentaa, saatika avata sitä layoutille. Koko homma jälleen uusiksi siis. Ja QGis myhäilee tyytyväisenä.
Havainnoimme mm. konfliktien sekä öljy- ja timanttilöydösten esiintymiä Afrikassa. Kartan tekeminen oli suhteellisen helppoa valmiin aineiston pohjalta. Huomasimme, että konflikteja esiintyy paljon alueilla, joilta on löytynyt öljyä tai timanttia.
Vai olisiko kuitenkin niin, että öljyt ja timantit tupsahtavat kaikkein mieluiten konfliktialueille?
Kuvan 2 kartalla on esitetty Suomen päävaluma-alueet. Valuma-alueet eivät tietenkään noudattele valtioiden rajoja, vaan esimerkiksi Kilpisjärven valuma-alue ulottuu pitkälle Ruotsiin luoteessa, ja kaakossa suurin valuma-alue kattaa myös Venäjän alueita. Kartalla on myös esitetty valuma-alueiden virtausta, eri sävyisillä sinisillä. Tummimmat, eli virtaukseltaan suurimmat alueet ovat kaikki rannikoilla. Myös järvisyysprosentti on esitetty kartalla eri pituisina pylväinä. Suurimmat järvisyysprosentit ovat Suomen etelärannikolta.
Kuvan 2 kartan laatiminen vaati jo taitoa. Luokittelua on ehditty tekemään jo useaan otteeseen, joten valuma-alueiden visualisointi onnistui luontevasti. Ohjeeksi annettiin luoda lisäksi diagrammi järvisyysprosenttien tiedoista. Olin jo iloisesti tallentamassa Excelissä luomaani pylväsdiagrammia, kun kuulen takaatani äänen:
”Nii siis ei tolleen.”
En aluksi ollenkaan hahmottanut, miten diagrammin voi muka liittää kartalle ja miltä sen kuuluisi näyttää. Onneksi luokaan jää aina edellisen tunnin oppilaista noin puolet ahkeroimaan. Lisää porukkaa siirtyy sohvilta pähkäiltyään neljä tuntia, että miten asentaa Corel fuksiläppäriin. Auttavia käsiä ja aivoja siis on tarjolla, ja diagrammin luominen kartalle kävikin summan mutikassa.
Tunnin aikana saimme kaikista vastoinkäymisistä huolimatta hoidettua kaikki tehtävät. Kurssikerta oli osaltaan myös opettavaisen mielenkiintoinen. Tämän blogitekstin opetus olkoon:
- Älä koskaan luota QGIS-ohjelmaan.
- Tallenna aina jokainen välivaihe.
- Varmista, että voit avata karttatason uudelleen, ennen kuin suljet sen kokonaan.
- Tee TÄSMÄLLEEN, kuten opettaja. Tai, kuten kuuluisa Evoluutiomies sanoo: ”Muuten ei hyvä heilu.”
Lähteet:
https://www.youtube.com/watch?v=vYKv75qee3w 2:09 (Luettu 5.2.2020)