Viides kurssikerta lähtee käyntiin bufferoinnilla. Bufferointi tarkoittaa puskurianalyysiä, eli kohteen ympäristön tutkimista. Aihe on jo pääsykokeista tuttua, joten perusajatuksen käsittämiseen ei tällä kertaa mene turhaa aivokapasiteettiä. Olin Anna Nuutisen tavoin hyvin tyytyväinen, että olin kerrankin helt ”messis hela tiden”.
Ratakset ovat kuitenkin aina aamusta niin ruosteessa että ihan naurattaa. Tehtävä oli yksinkertainen: piirrä Malmin lentokentän kiitoradat karttalehdelle. ”Tästähän on helppo aloittaa,” tuumi Saana aavistamatta lainkaan, miten väärässä oli…
Heti alkuun tehtävä osoittautui maantieteilijälle turhan haastavaksi, kun pelkästään lentokentän etsimiseen peruskarttalehdeltä kului valehtelematta lähemmäs 10 minuuttia. Sitten oli vuorossa sellaisen tason luominen, jolle voi piirtää. Tässä ei päästy millään eteenpäin, vaikka kaikki namiskat ja valikot käytiin yksitellen läpi. Oli jälleen turvauduttava opettajan apuun. Nappula oli ihan loogisessa paikassa, mutta se ei näyttänyt ollenkaan siltä, miltä tasonluomisnappulan kuuluisi minun mielestäni näyttää. Noniin mutta hienoa, kiitos opettaja – ja opettaja lähtee. Oispa vaan tajunnut kysyä että miten sitä sitten sais jotain piirrettyäkin… Ja taas meni 10 minuuttia etsiä helpoksi oletettua toimintoa. Eikä siitäkään eteenpäin yksin päästy…
Mieleen tuli aivan vanhat lukioajat ja pitkän matikan kurssit. Tehtävät näyttivät aina helpoilta ja lyhyiltä, mutta kun niitä alkoi tekemään, ei tuntunut luonnistuvan millään. Aina välillä oli pakko ymmärtääkseen turvautua takakannen vinkkeihin. Samalta tuntuu toisinaan GIS, mutta tällä kertaa ei ole mitään vinkkisivuja tai edes vastausvaihtoehtoja. Pitkässä matikassa oli myös silloin tällöin mahdollisuus päästä pienellä pohdinnalla eteenpäin, kun taas GIS:in kanssa ei ole minkäänlaista tietämystä, saatika mahdollisuutta edetä ilman apua.
Toisaalta molemmissa oppiaineissa on myös se puoli, että kun on tiettyä kaavaa (tai toimintoa) käyttänyt jo muutamaan kertaan, alkaa toiminta luistamaan kuin tanssi. Silloin on jopa ihan mukavaa skriivailla (tai naputella) menemään.
Kotiläksyksi tuli suorittaa joukko tehtäviä, jotka sovelsivat tunnilla opittua. Osa tehtävistä osoittautui hyvinkin haastaviksi. Tehtävissä tutkittiin pääosin Vantaan alueen asukkaita ja heidän sijoittumistaan alueelle. Lisäksi tutkittiin Helsingin Yhtenäiskoulun aluetta ja sen kouluikäisten määriä. Tehtävien vastaukset löytyvät kaikki Taulukosta 1.
Lähteet:
Anna Nuutinen: EN BRA DAG(5) https://blogs.helsinki.fi/annanuut/ (Luettu 18.2.2020)