University of Helsinki
Olen psyykkisen häiriön kokemuksellisen luonteen selvittämiseen erikoistunut tutkija ja kirjallisuuskriitikko. Väittelin masennusalttiudesta fenomenologista filosofiaa ja psykologiaa yhdistelevällä väitöskirjalla keväällä 2023.
Tällä hetkellä olen kiinnostunut sosiaalisista normeista, ulossulkemisen mekanismeista ja tunnustussuhdeteorioista.
Olen myös kirjoittanut kirja-arvioita ja kirjallisuusesseitä eri julkaisuihin yli kymmenen vuoden ajan. Näen akateemisen tutkimuksen ja julkaisemisen sekä esseistiikan toisiaan täydentävinä. Tällä hetkellä olen mukana Erika Ruonakosken johtamassa filosofiaa ja taidetta yhdistelevässä HARMAA-projektissa.
Alle olen listannut tutkimukseeni liittyviä julkaisujani, linkit kahteen kirjoittamaani pitkien kirjallisuusesseiden sarjaan ja valikoiman laatimiani esseitä, kirja-arvioita sekä keskustelullisia kirjallisuustekstejä.
Tutkimus
Tutkimukseen liittyvät julkaisut:
A Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit
1. Nimeämättömän suru: Fenomenologinen tulkinta Julia Kristevan melankoliakäsityksestä
(Bernhard Waldenfelsin ajatteluun perustuva tulkinta Julia Kristevan melankoliakäsityksestä. Julkaistu niin & näin -lehden numerossa 3/2023.)
2. Muistiin palauttaminen ja vieraantuminen: Fenomenologinen analyysi toisinolemiseni mahdollisuuksista
(Ranskalaiskirjailija Annie Ernaux’n romaania Vuodet hyödyntävä Husserlin muistiin palauttamisen käsitteen kritiikki. Julkaistu Suomen Filosofisen Yhdistyksen Ajatus-vuosikirjassa vuonna 2021.)
3. Olemuksellisesti kivulias kokemus: Eksistentiaalinen tunne ja psyykkinen kärsimys masennuksessa
(Fyysisen kivun ja psyykkisen kärsimyksen kokemuksia vertaileva artikkeli. Julkaistu Tiede & Edistys -lehden numerossa 1/2019.)
B Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset
4. Mitä on masennuksen fenomenologia?
(Nk. lectio praecursoria eli väitöstutkimukseni teemoja yleisellä tasolla esittelevä kirjoitus. Julkaistu Suomen Filosofisen Yhdistyksen Ajatus-vuosikirjassa vuonna 2023.)
5. Edellytys vai ennakkoluulo? Normaalin fenomenologiaa
(Raportti normaaliutta käsitelleestä fenomenologian alan konferenssista. Julkaistu niin & näin -lehden numerossa 2/2019.)
6. Masennuksen tutkimus vaatii myös filosofista otetta
(Masennuksen filosofisen tutkimuksen tarpeellisuutta psykologiassa perusteleva keskustelupuheenvuoro. Julkaistu Psykologia-lehden numerossa 1/2019.)
(Kirja-arvio Thomas Fuchsin et al. toimittamasta uupunutta subjektia käsittelevästä teoksesta. Julkaistu Phenomenological Reviews -verkkolehdessä vuonna 2018).
8. Maailma vailla mahdollisuuksia: Depression fenomenologiasta
(Kirja-arvio Matthew Ratcliffen teoksesta Experiences of Depression. Julkaistu Tiede & Edistys -lehden numerossa 3/2015.)
9. Velka on totaalinen sosiaalinen fakta
(Raportti velkaa yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta käsitteelleestä konferenssista. Julkaistu niin & näin –lehden numerossa 2/2015.)
E Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut, joilla on yhteys tutkimustyöhön
10. Totaalisista laitoksista kuntouttaviin yhteisöihin
(Pitkä kirja-arvio Saara Jäntin et al. toimittamasta teoksesta Kokemuksia mielisairaalasta – muistoihin kaivertuneet tilat. Julkaistu Särö-lehden numerossa 47-48 vuonna 2023.)
G Opinnäytteet
11. Melancholic Experiences: A Genetic-Phenomenological Study of the Typus Melancholicus
(Masennusalttiutta fenomenologisesta näkökulmasta käsittelevä filosofian monografiaväitöskirja. Jyväskylän yliopisto, 2023. Väitöksen lehdistötiedote löytyy täältä.)
Masennus
Kolmen masennusta yhteiskunnallisena kokemuksena käsittelevän kirjallisuusesseen sarja:
Harry Salmenniemen Varjotajunta ja (vasemmiston) melankolia (Walter Benjaminin alun perin analysoimaa “vasemmiston melankoliaa” Harry Salmenniemen romaanin avulla käsittelevä essee. Julkaistu Noesis-verkkolehdessä vuonna 2023.)
Häviössä on häivähdys ikuisuutta (Mahdollisuuksien laiminlyömisen pelkoa kotimaisessa nykykirjallisuudessa käsittelevä essee. Julkaistu Särö-lehden numerossa 40-41 vuonna 2020 sekä verkossa.)
Masennus-essee (Essee muuttuvista sairausmetaforista. Julkaistu alun perin Tutkijaliiton blogissa vuonna 2018. Korjattu ja tarkistettu versio on vuodelta 2019.)
Ekstremismi
Kolmen ekstremismiä ja sen historiallisia sekä kokemuksellisia syitä ja ilmenemismuotoja käsittelevän esseen sarja:
Eurooppa puutarhana (Euroopan filosofista perintöä ja toiseutta käsittelevä essee. Julkaistu HARMAA-projektin blogissa vuonna 2022.)
Kun taivaallinen ylkä syntyi syöpäläiseksi (Essee koronapandemiasta ja muista absoluuttisista katastrofeista. Julkaistu HARMAA-projektin blogissa vuonna 2022.)
Hämärä (Ekstremismin kokemuksellisia syitä kontingenssikokemuksista jäljittävä essee. Julkaistu HARMAA-projektin blogissa vuonna 2021.)
Kirjallisuus
Esseitä, kirja-arvioita ja keskustelullisia kirjallisuustekstejä (valikoima):
Katoaminen on muistamisen edellytys (Kritiikki Judith Schalanskyn teoksesta Kadotettujen katalogi. Julkaistu Kiiltomato-verkkolehdessä vuonna 2024.)
Kärsivällisyyden sankari (Kirjallisuusessee Henri Michaux’n proosarunoista ja Simone Weilin ajattelusta. Julkaistu Tuli & Savu -runouslehden numerossa 3/2023.)
Essee feministisenä utopiana: keskustelu Aurora Ala-Hakulan kanssa (Aurora Ala-Hakulan haastattelu esseevalikoimasta Säihkyviä utopioita. Julkaistu niin & näin -lehden numerossa 2/2023.)
Pakahtumisen kultakausi (Kritiikki Niko Hallikaisen romaanista Suuri Märkä Salaisuus. Julkaistu Nuori Voima –lehden numerossa 2/2023 sekä verkossa.)
Tuhoisaa toiseuttamista luokkahuoneessa (Yhdessä sosiologi Mari Kuukkasen kanssa kirjoitettu essee Iida Rauman romaanista Hävitys. Julkaistu Särö-lehden verkkosivuilla vuonna 2022.)
Ulkopuolisuus ja ulossulkeminen (Ulkopuolisuuden kokemusta ja ulossulkemista käsittelevä kirjallisuusessee. Julkaistu Nuori Voima -lehden numerossa 6/2021.)
Kärsimys merkityksen etsinnän lähteenä (Kritiikki Sari Kivistön teoksesta Jobista Orwelliin – Kärsimys kirjallisuudessa. Julkaistu Kiiltomato-verkkolehdessä vuonna 2020.)
Vilpittömyyttään vakuuttava ei vakuuta (essee Wim Wendersin elokuvasta Der Himmel über Berlin, välittömyydestä ja filosofisesta hermeneutiikasta. Julkaistu omassa blogissani vuonna 2019.)
Syvällisesti pinnallisuudesta (Kritiikki V.S. Luoma-Ahon teoksesta Mantra. Julkaistu Tuli & Savu -runouslehden numerossa 1/2017 sekä verkossa.)
Hugo von Hofmannsthalin Kirjeestä (Johdanto Hugo von Hofmannsthalin nk. Chandos-kirjeen suomennokseen. Julkaistu niin & näin -lehden numerossa 2/2014.)
Labyrintti, joka koostuu yhdestä ainoasta suorasta viivasta ja on näkymätön ja päättymätön (kirjallisuusessee, jossa käsitellään Gaito Gasdanovin romaania Das Phantom des Alexander Wolf ja Édouard Leven teosta Selbstmord. Julkaistu omassa blogissani alun perin vuonna 2014.)
Taiteellinen työ
HARMAA-työryhmän jäsenenä olen osallistunut myös useampaan kuvataiteilija Pauliina Mäkelän taideprojektiin: esimerkiksi Oculotopia-installaatioon ja Hidden Gardens -näyttelyjulkaisuun, Ajatusharjoituksia I–II -kokonaisuuden laatimiseen niin & näin -lehteen sekä Kuti-sarjakuvalehden vuoden 2023 viimeisen numeron toimittamiseen.
Henkilökohtaiseen blogiini sekä HARMAA-projektin sivuille olen tehnyt myös tekstiä ja valokuvaa yhdistelevää sarjaa.
Henkilökohtainen blogi löytyy täältä.