1. Kurssikerta 13.01 : MapInfon käyttö

Ensimmäisellä kurssikerralla opin lisää MapInfo –ohjelman käytöstä harjoitustehtävän myötä. Opettelimme itsenäisesti erilaisten työkalujen käyttöä sekä eri tapoja tarkastella tietokantojen aineistoja. Kokeilemalla ohjelman erilaisia työkaluja ja toimintoja sai paremman ja selkeämmän kuvan siitä, mihin mitäkin toimintoa ja työkalua kannattaa käyttää. MapInfon käytössä on tärkeä ymmärtää, miten ominaisuustiedot eri tableteilla linkittyvät itse karttaan, ja miten näitä tietoja voi hyödyntää erilaisten karttojen luomisessa sekä tietojen hakemisessa.

BlogiinKuva

Kuva 1. Teemakartan luomista MapInfolla

HistogrammiBlogiin

Kuva 2. Histogrammi asukasmääristä Helsingin alueella

Kun ohjelman perustoimintoihin sekä työkaluihin oli perehtynyt mielestään riittävästi, oli aika luoda haluamaltaan alueelta teemakartta valitsemansa teeman pohjalta. Tein teemakarttani Helsingin asukasmääristä ja niiden alueellisesta jakautumisesta kaupungin alueella. Asukasmäärien pohjalta luodusta histogrammista huomasi jakauman olevan epämääräinen, joten parin luokittelutavan kokeilun jälkeen päädyin käyttämään tässä aineistossa luokitteluna luonnollisia luokkavälejä (kuva 2.). Mielestäni luokittelun pohjautuessa luonnollisiin luokkarajoihin ja luokkien määrän ollessa viisi, alueelliset asukasmäärät ovat helposti havaittavissa kartalta. Luokkarajojen määräytyessä jakaumassa olevien luonnollisten aukkojen kohtiin eivät aineistossa esiintyvät ryhmittymät pilkkoudu, jolloin informaatio esiintyy alueella tasaisemmin. Luokkarajat ovat mielestäni selkeät, vaikka haittana onkin luokkavälien epäsystemaattisuus ja luokkien erikokoisuus. Laura Hintsanen kertoo blogissaan epämääräisen aineiston luokittelutavaksi soveltuvan myös tasaväliset luokkavälit sekä kvantiilit, mutta nämä luokittelutavat vääristäisivät todellisuutta niin Lauran kuin minunkin valitsemassa aineistossa. Luonnollisilla luokkaväleillä asukasmääriltään eroavat kaupunginosat erottuvat hyvin kartalla (kuva 3.).

KarttaBlogiin1

Kuva 3. Teemakartta asukasmääristä Helsingin alueella

Koska luokkia on viisi, on kartta vielä helposti luettavissa ja informaatioltaan selkeä. Mikäli luokkia olisi paljonkin enemmän, värisävyjen pohjalta tulkittavuus heikkenisi, eikä kartta esittäisi yhtä selkeästi valittua teemaa. Luokkien määrän ollessa pienempi luettavuus siis säilyy ja kartalta havainnointi on helpompaa. Kuten Natalia Erfving blogissaan myös toteaa, valittu värisävy minimi- ja maksimiarvoineen erottaa eri alueet selkeästi kartalta. Kartalta on nähtävissä, kuinka paljon Helsingin eri alueilla on asukkaita. Kartalla erottuvat ääripäät ja näiden välimaastoon jäävät alueet. Esimerkiksi Lauttasaaren alueella on huomattavasti enemmän asukkaita kuin Haltialan alueella. Kartan pohjalta voidaan siis vertailla eri kaupungin alueiden asukasmääriä keskenään ja pohtia syitä, miksi jollakin alueella on enemmän asukkaita kuin toisella.

Lähteet:

Erfving, N. (2014). 1. kurssikerta <https://blogs.helsinki.fi/nataliae/>. Luettu 21.01.2014

Hintsanen, L. (2014). 1. kurssikerta <https://blogs.helsinki.fi/lhintsan/>. Luettu 21.01.2014.

Histogrammityökalu 2014. <http://illuminations.nctm.org/Activity.aspx?id=4152>.

Väestörakenne 2010, Tilastokeskus.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *