3. Kurssikerta 28.01 : Tietokantojen data

Kolmannella kurssikerralla etenimme hieman monimutkaisemmalta vaikuttavaan asiaan, nimittäin tietokantojen dataan, jota kartta sisältää ja jota sillä voidaan esittää. Kurssikerran oppimistavoitteena oli näiden tietokantojen valmisteleminen tehokkaaseen käyttöön sekä ulkoisen tiedon liittäminen tietokantaan, joka tapahtui Excelin kautta. Tärkeää oli myös muistaa päivittää tietoja sekä tuottaa uutta tietoa olemassa olevaan tietokantaan vanhojen tietojen avulla.

Tietokantoihin tutustuttiin Afrikan kartan pohjalta, joka sisälsi vain maiden nimet. Ensinnäkin tämän tietokannan maat tuli yhdistää ’’combine’’ –toiminnolla, jotta data olisi yhdistettynä maittain. Näin ollen myös ulkoisen tiedon yhdistäminen Excelistä oli helpompaa. Excelistä tietokantaan liitettiin tietoa väkiluvuista, internetin käyttäjistä sekä Facebookin käyttäjistä. Ulkoinen tieto tuli myös päivittää tietokantaan, jolloin se oli käytettävissä sekä näkyvillä kartalla. Kartalle oli mahdollista saada näkyväksi konfliktialueet, timanttikaivokset, sekä mantereella sijaitsevat öljyalueet (kuva 1).

Harjoitus liittyi pääasiassa datan tuomiseen sekä yhdistämiseen jo olemassa olevaan tietokantaan. Datan tuonti ja yhdistäminen mahdollistuivat erilaisten, hieman monimutkaisilta vaikuttavien, komentojen avulla. Dataa yhdistettiin kuitenkin usean sarakkeen verran pohjana toimineeseen tietokantaan, joten nämä eri komennot ja toiminnot alkoivat pikku hiljaa painua mieleen. Sarakkeita lisäämällä tuotetaan siis uutta tietoa tietokantaan yhdistämällä sitä muista tietokannoista tai ulkoista tietoa muista ohjelmista. Sarakkeita tulee muistaa päivittää, jotta uusi data päivittyy tietokantaan ja on näin käytettävissä jatkossa.

BlogiinAfrikka

Kuva 1. Konfliktialueet ja timanttikaivokset Afrikassa

 

Kartalta oli nähtävissä konfliktialueiden, timanttikaivosten, sekä mantereella sijaitsevien öljyalueiden sijainnit. Mikäli tietokantaan olisi näiden tietojen lisäksi lisätty tarkentavaa tietoa ilmiöistä, olisi eri alueiden tilanteen pohtiminen mahdollista. Mikäli konfliktien tapahtumavuosi olisi tiedossa, voisi niitä rajata pois sen mukaan, sillä konfliktialueita on useita koko kartan alueella. Joillakin alueilla vaikuttaa olevan rauhallisempaa, mutta konfliktialue pisteenä ei kerro itse konfliktin laajuutta, jolloin kartalla konflikteilta vapaana näyttävä alue saattaa kuitenkin olla konfliktin vaikutusalueen piirissä. Näin ollen konfliktialueen laajuus säteenä antaisi havainnollisemman kuvan alueen sekä maan tilanteesta. Sama pätee timanttikaivoksiin: kartalla niitä näyttää esiintyvän suurina ryppäinä keskittyen pääasiassa omille alueilleen, mutta kaivausten aloitusvuoden tiedon pohjalta voitaisiin nämäkin rajata. Tällöin voitaisiin päätellä, minkä alueen kaivaukset ovat vielä mahdollisesti aktiivisia ja missä kaivaukset ovat saatu mahdollisesti päätökseen. Internetkäyttäjien määrillä eri vuosina tietokannassa voitaisiin arvioida eri kehittyvien maiden kehitystä tietoliikenteen saralta, ja kuinka suuresti käyttö on kasvanut vai onko se päinvastaista. Tämän lisäksi voitaisiin pohtia mitkä tekijät tähän mahdollisesti vaikuttavat. Tietokannan tieto jostakin ilmiöstä ei siis välttämättä itsessään vielä kuvaa tarpeeksi ilmiötä, se antaa sille esimerkiksi sijainnin tai lukumäärän. Uuden datan liittämien tietokantaan taas antaa uutta tietoa ilmiöstä, jolloin ilmiön ja sen vaikutusten pohtiminen mahdollistuu.

ValumaAlueKartta

Kuva 2. Teemakartta tulvaindeksistä ja järvisyydestä

Afrikan kartan ja tietokantojen pohjalta tehdyn harjoituksen jälkeen tehtävänä oli luoda koropleettiteemakartta tulvaindeksistä, sekä esittää samalla kartalla järvisyysprosenttiteema (kuva 2). Kartan teko vaati samanlaisia komentoja ja toimintoja kuin edeltävässä harjoituksessa, joten mikäli asiat muisti, oli tehtävässä eteneminen helpompaa. Kartassa tuli taas pohtia värimaailmaa sekä luokitusta, jotta kartta olisi helposti tulkittavissa. Omaan karttaani valitsin liilan ja vaaleanpunaisen sävyjä, sekä järvisyysprosentin osoittavat palkit keltaisiksi, jotta ne olisivat helposti erotettavissa kartalta, mutta eivät sekoittuisi toiseen teemaan. Tulvaindeksin frekvenssijakauma oli pääpiirteittäin vino, joten siihen oli mahdollista käyttää erilaisia luokitusmenetelmiä. Koitin paria eri menetelmää, mutta en ollut tyytyväinen syntyvään karttaan, joten koitin luoda selkeämmän luokittelun, jotta alueet erottuisivat selkeämmin ja luokkavälit olisivat loogisemmat. Toisaalta tällä luokittelulla pohjoisessa olevat alueet eivät enää erotu, kuten toisessa luokittelutavassa, mutta mielestäni luokittelu on karttaan sopiva.

Kartalta on havaittavissa tulville riskialttiit alueet, sekä toisaalta alueet, joilla joen virtaama kasvaa suuresti (kuva 2). Korkea tulvaindeksi ei välttämättä tarkoita tulvia alueella, vaan myös joen virtaaman suurta kasvua sateiden aikana ja lumien sulaessa. Tulviminen riippuu joen uomasta ja jos virtaava vesimäärä ylittää uoman. Suuret järvisyysprosentit Keski-Suomen alueella selittyvät monien järvien sijainnilla tällä alueella, pohjoisessa taas järvien lukumäärän sijaan järvet ovat suuria alueella. Tulvaindeksin suuruus rannikkoalueilla ja alhaisuus sisämaassa selittynee sillä, että nämä järvet laskevat nimenomaan jokia pitkin rannikkoalueiden kautta meriin ja toisaalta toimivat hyvinä vesivarastoina, kuten Pyry Poutanen toteaa myös blogissaan: ”Järvien voidaan siis päätellä estävän luonnollista tulvimista tehokkaasti hyvinä veden varastoina pahimpina tulva-aikoina.”

Lähteet:

Poutanen, P. (2014). Kurssikerta 3 – MapInfon soveltavaa käyttöä. <https://blogs.helsinki.fi/pyrypout/>. Luettu 29.01.2014.

Valuma-alueet, Oiva-tietokanta.  Syke (2014).<http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/paikkatieto.asp>

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *