Artikkeli 1 : Kahden teeman koropleettikartta

Koropleettikarttojen tekemisen helpottamiseksi saimme luettavaksemme Anna Leonowiczin artikkelin ’’Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship’’. Tämän artikkelin tarkoituksena oli syventää pohdintaa kahden päällekkäisen teeman käytöstä teemakartoissa. Ehdimme käsitellä tunnilla jonkin verran kaksiteemaista koropleettikarttaa, mutta tämä artikkeli havainnollisti vielä syvällisemmin aiheesta.

Yhden teeman tai muuttujan kartoissa on nimensä mukaisesti yksi teema esitettynä kartalla. Tällainen kartta ei ole riittävä, mikäli teemojen välinen suhde tulee ottaa huomioon. Kahden teeman koropleettikartta on variaatio, joka mahdollistaa kahden erillisen ilmiön kuvaamisen samanaikaisesti. Kaksiteemaisessa koropleettikartassa tarkastellaan näiden teemojen kausaalista suhdetta. Leonowicz antaa esimerkiksi lannoitteiden käytön ja sadon suhteen, sekä tulotason ja koulutusasteen suhteen. Kartalla on myös mahdollista kuvata kahta itsenäistä muuttujaa, kuten syntyvyyttä ja kuolleisuutta. Kaksiteemaisissa koropleettikartoissa alueelliset yksiköt peitetään värisävyllä tai rasterilla, joka kuvaa yhteisiä tuloksia molemmista teemoista.

Leonowicz painottaa, että kahden teeman koropleettikartoissa luokkien määrä tulisi säilyttää mahdollisimman pienenä, jotta tulkittavuus ja luettavuus säilyvät. Yhdeksän luokkaa on maksimi luokkamäärä, muuten karttaa on vaikea tulkita ja se alkaa olla sekava. Laura Hintsanen kertoo blogissaan kaksiteemaisen koropleettikartan legendan idean selkeästi ’’ Kaksiteemaisen koropleettikartan legendassa käytetyt värit tai rasterit esitetään neliönmuotoisena laatikkona, joka on pilkottu yleensä neljään tai yhdeksään pienempään laatikkoon (Leonowicz 2006, kuva 4). Laatikon voi kuvitella koordinaatistoksi, jonka x-akseli kuvaa toista teemaa ja y-akseli toista ja keskellä kulkee lineaarinen regressiokäyrä. Käyrä on nouseva, jos teemojen välillä on positiivinen korrelaatio (kun a lisääntyy, niin b lisääntyy) ja laskeva, jos korrelaatio on negatiivinen (kun a lisääntyy, niin b vähenee). Molemmat teemat on jaettu kahteen tai kolmeen luokkaan, joten legendaan muodostuu yhteensä neljä tai yhdeksän luokkaa.’’ (Hintsanen, L. 2014). Kartalla esitettävät värisävyt tai rasterit tulisivat olla molempien muuttujien osalta helposti luettavissa ja havaittavissa sekä samanaikaisesti muuttujien välinen suhde tulisi tulla esille.

Yleensäkin, kuten minkä tahansa kartan teossa, kartan ulkonäköön ja tekotapaan on kiinnitettävä huomiota, jotta tulkitseminen on helppoa ja selkeää. Kunnollisella ja huolellisella suunnittelulla, selkeällä grafiikalla ja oikealla luokkien määrällä taataan kartan helppo tulkittavuus ja selkeys.  Tietenkin kartan lukijan käsityksillä ja havaintokyvyllä on vaikutuksensa kartan tulkittavuuteen, mutta mitä selkeämmäksi kartta tehdään, rajaa se pois mahdollisuuksia väärinymmärtämiselle ja vaikeasti tulkittavuudelle.

Mielestäni kaksiteemainen koropleettikartta on kätevä juurikin kahden ilmiön samanaikaisen tarkastelun takia, ja tällaisella tarkastelulla saadaan varmasti etsittyä monipuolisemmin syitä ilmiöille, kuin näiden ilmiöiden yksittäisessä tarkastelussa. Artikkelissa mainittiin hankaluudesta tulkita tällaisia kahden teeman karttoja, mutta nämä harhat voivat yhtä lailla johtua kartan huonosta toteuttamisesta lukijan käsityksien sijaan. Kaksiteemaisissa koropleettikartoissa alueellisen suhteen tulkitseminen on helmpompaa, kun taas yksiteemaisista kartoista esimerkiksi levinneisyys on helpommin tulkittavissa. Legendan tulkinta saattaa tuottaa aluksi hankaluuksia, mutta sitä hetken tarkkailemalla ja tekstejä lukemalla idea avautuu. Olen samaa mieltä kuvan 3. havainnollisuudesta, mitä Johanna Hakanen blogissaan: ”Toisaalta pidän myös hyvin valaisevana artikkelin kuvassa 3 esitettyjä yhden muuttujan koropleettikarttoja, joista suurempi kartta on yhdistetty. Näiden kolmen kartan esittäminen yhdessä on kenties paras ja varmin tapa saada tarkoitettu tieto kartanlukijalle saakka.” (Hakanen, J. 2014)

Lähteet:

Hakanen, J. (2014). Artikkeli 1 – Kahden muuttujan koropleettikartta. <https://blogs.helsinki.fi/johakane/>. Luettu 28.01.2014.

Hintsanen, L. (2014). Artikkeli 1: Pohdintaa kaksiteemaisesta koropleettikartasta. <https://blogs.helsinki.fi/lhintsan/>. Luettu 28.01.2014.

Leonowicz, A (2006). Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. Geografija. T. 42. Nr 1, 33–37.

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *