4. Kurssikerta 04.02 : Ruutuja ja rasterikarttoja

Neljännellä kurssikerralla tutustuimme ruututeemakarttojen tekemiseen sekä uuden tiedon tuottamiseen tietokantaan maantieteellisiä kohteita hyväksikäyttämällä. Aloitimme luomalla pääkaupunkiseudun kartalle ruudukon ’’Create Grid’’ –työkalulla, jonka avulla on tosiaan mahdollista rajata haluamansa alue ruudukon alle kartalta ja määrittää näiden ruutujen viivojen etäisyys toisistaan yksikköinä joko koordinaattiruudut, metrit tai jalat. Tästä kartan päälle luodusta ruudukosta syntyy oma tietokantansa, jolle on mahdollista lisätä ja päivittää tietoja. Loimme tunnilla ruudukon Helsingin alueelle, jonka ruutukoko oli 500 metriä. Tämä luotu grid oli aivan samanlainen kuin mikä tahansa muukin tietokanta, ja siihen voitiin syöttää tietoa jokaiselle karttakohteelle tai tuoda tietoa ulkoisista tietokannoista. Harjoituksen tarkoituksena oli luoda väestöntiheyskartta rajatulle alueelle, joten ruudukkoon oli päivitettävä tietoa. Kurssikerran kansiosta saatiin valmis tietokanta pääkaupunkiseudun väestöstä, joka avattiin auki ruudukon päälle. Kartalle ilmestyi suuri määrä harmaita pisteitä, jotka jokainen olivat yksi rakennus tällä alueella, ja sisälsivät tietoa tässä rakennuksessa asuvista henkilöistä, esimerkiksi heidän ikärakenteensa.

Jotta tietokannan tieto saataisiin omaan luotuun tietokantaan, oli haluttu tieto päivitettävä omaan ruudukkotietokantaan, kuten aiemmalla kurssikerralla oli opittu. Ensin ruudukkotietokantaan oli lisätty valmiiksi sarake, jolle tietoa voitaisiin päivittää. Teemaksi väestöntiheyskartalle valittiin opiskelijat, iältään 19-23 –vuotiaat, joten tieto tämänikäisistä ihmisistä haluttiin päivittää näkyväksi omaan ruudukkotietokantaan. Lopulta ruudukkotietokannan pohjalta luotiin teemakartta, josta oli havaittavissa opiskelijoiden sijoittuminen pääsääntöisesti Helsingin alueella, mutta myös lähialueilla, sillä rajattu ruudukko oli suorakaiteen muotoinen, eikä kunta- ja kaupunkirajat noudata tätä muotoa.

Kartalta oli havaittavissa opiskelijoiden keskittyminen etenkin keskusta-alueelle, sekä Otaniemen alue oli myös punaisena. Kartalta oli nähtävissä opiskelijoiden, ja yleisestikin tämänikäisten ihmisten suosimat asuinalueet, sillä pääkaupunkiseudun väestö –tietokannassa ei ollut suoranaisesti omaa saraketta opiskelevista ihmisistä. Tämä valittu ikäryhmä oli vain oletus siitä, että tämän ikäiset ihmiset nyt oletettavasti opiskelevat tällä hetkellä. Pois jää nuorempana opiskelunsa aloittaneet sekä vanhemmat opiskelijat. Valittu ikäryhmä oli suuntaa antava, ja syntyvästä teemakartasta oli nähtävissä etenkin opiskelija-asuntojen sijainnit.

Tämän jälkeen itsenäisenä harjoituksenamme oli luoda ruututeemakartta valitsemastamme aiheesta yhdellä tai kahdella eri ruutukoolla. Kurssin ensimmäisellä kerralla tein teemakartan Helsingin asukasmääristä sekä niiden alueellisesta jakautumisesta (kuva 2). Koska pääkaupunkiseudun väestö -tietokanta sisälsi jokaiseen rakennukseen liitettyjä ominaistietoja, päätin tehdä aiheesta uudestaan kartan, sillä syntyvässä kartassa asukasmäärät erottuvat tarkemmin eri alueilla. Väreiksi valitsin tumman vihreästä punaiseen vaihtelevan väriasteikon, sillä tällöin tiheimmin asutut alueet erottuvat selkeimmin kartalta. Jotta vaihtelua on tarpeeksi, valitsin luokkien määräksi viisi ja luokittelutavaksi luonnolliset luokkavälit, sillä tällä luokittelutavalla luokkarajat olivat mielestäni järkevimmät ja selkeimmät. Luonnolliset luokkarajat soveltuvat myös yleisesti maantieteellisten ilmiöiden kuvaamiseen, joten jos mikään muu luokittelutapa ei vaikuta hyvältä, ovat luonnolliset luokkarajat hyvä vaihtoehto itse valittujen luokkarajojen ohelle.

HelsinkiAsukkaatRajat

Kuva 1. Asukkaita Helsingin alueella, 500 m x 500 m ruudukko

KarttaBlogiin1

Kuva 2. Helsingin eri alueiden asukasmäärät

Kartoissa on havaittavissa samanlaisuuksia, mutta kuten oletin, ruututietokantaan liitetyt tiedot ja siitä tehty teemakartta on tarkempi asukkaiden sijoittumisen suhteen (kuva 1). Kurssin ensimmäisellä kerralla tekemääni karttaan verraten on nähtävissä, että Lauttasaari erottuu siinä esimerkiksi tummimman vihreänä. Uudessa ruututietokantaan perustuvassa kartassa on havaittavissa, että Vattuniemen alue ja Lauttasaarentien ympäristö ovat tiheimmin asutut alueet, jotka ensimmäisen kurssikerran kartassa nostavat alueen ylimpään luokkaan asukkaiden kokonaismäärällä alueella. Ruututeemakartassa erottuvat myös asumattomat alueet valkoisina, kun taas ensimmäisen kurssikerran kartassa nämä alueet ovat alimassa luokassa, jolloin ei tiedetä, miten asutus näillä alueilla jakautuu. Uudesta kartasta on havaittavissa myös esimerkiksi tiheämmän asutuksen ketju metroradan varrella, ja kuten Minni Aalto toteaa blogissaan tarkastellen eläkeläisten asumista:’’ Tiheimmät asutuskeskukset eläkeläisten parissa sijaitsevat metro- ja junaratojen varrella ja ydinkeskustassa’’. Metro- ja junaratojen varret sekä kattavimmat tieverkon alueet ovat tiheästi asuttuja juurikin saavutettavuuden kannalta. Eri ikäryhmillä tietenkin vaihtelee pääasialliset syyt asua näillä alueilla, mutta yleisesti ottaen helppoa ja nopeaa saavutettavuutta voidaan pitää tärkeänä tekijänä.

Ruututietokantaan perustuva kartta on minusta selkeämpi ja informatiivisempi, ja karttoja vertailemalla on mielenkiintoista nähdä ne ’’ydinalueet’’, jotka ensimmäisen kurssikerran kartassa vaikuttavat siihen, mihin luokkaan Helsingin eri alueet sijoittuvat asukasmäärien perusteella. Erilaisia ruutukokoja kokeilemalla huomasi, miten kartan ulkonäkö muuttuu ja informaatio tavallaan vääristyy tai on vaikeammin tulkittavissa. Suuremmilla ruuduilla keskittymät ovat havaittavissa, mutta yhtä tarkkaa ja yksityiskohtaista alueellista tietoa tällainen kartta ei anna. Tiia Määttä toi esille blogissaan aiheeseen liittyen, että ’’Pienemmät ruudut ovat visuaalisesti kauniimman näköisiä kuin esimerkiksi 1000 x 1000- ruudut, koska pienemmät ruudut sulautuvat paremmin yhteen ja muodostavat liukuvamman väripinnan kuin suuret’’. Olen hänen kanssaan samaa mieltä, ja liukuvan väripinnan lisäksi alueellisia keskittymiä on enemmän pienemmän ruudukon pohjaan luodussa kartassa, jolloin alueelle valitun ilmiön tulkinta voi helpottua. Jos kartalla halutaan kuvata hyvin yksityiskohtaista sijoittumista, on pistekartta siihen paras vaihtoehto. ’’Mitä pienemmiksi ruudut ruutuaineistossa asettaa, sitä enemmän se alkaa muistuttaa pisteaineistoa. Mitä suuremmaksi alueeksi ruudut laittaa, sitä enemmän se yleistää.’’ (Kerola, J. 2014)

Opiskelijat00100

Kuva 3. Opiskelijat 0010-alueella, 250 m x 250 m ruudukko

Opiskelijateemaan liittyen tein myös toisen kartan opiskelijoiden sijoittumisesta 00100 –postinumeroalueella (kuva 3). Kartta on sinänsä melko itsestäänselvä, mutta visuaalisesti hyvä havainnoija opiskelijoiden sijoittumisesta tällä alueella etenkin Kampin alueelle, jossa sijaitsee paljon opiskelija-asuntoja.

Kurssikerralla oli jälleen paljon uutta opittavaa, mutta pikku hiljaa MapInfon erilaiset perustoiminnot, joita tähän asti olemme tarvinneet töiden tekemisessä, alkavat hahmottua ja painua mieleen. Kurssin aihe oli mielenkiintoinen, sillä väestötietokannan pohjalta olisi voinut luoda monia erilaisia karttoja, joiden pohjalta olisi voinut pohtia tiettyä teemaa pienalueilla tai suuralueilla.

Lähteet:

Aalto, M. 2014. Kurssikerta 4 : Rasterikarttoja MapInfolla. <https://blogs.helsinki.fi/mmaalto/>. Luettu 05.02.2014.

Kerola, J. 2014. 4. Ruutuja ja Espoon vanhuksia. <https://blogs.helsinki.fi/jekerola/>. Luettu 05.02.2014.

Määttä, T. 2014. Kurssikerta 4 : Ruututeemakartta ja rasterikarttakuvan rekisteröinti. <https://blogs.helsinki.fi/timaatta/>. Luettu 05.02.2014.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *