7. Kurssikerta 25.02 : Viimeisiä viedään, opitun kertausta

Näin se aika on vain vierähtänyt MapInfon ihmeellisessä maailmassa ja viimeisiä viedään. Viimeisenä harjoituksenamme oli luoda kartta itse valitusta aiheesta ja tätä varten ennakkotehtävänä oli hankkia materiaalia aiheen toteuttamiseen. Ideana oli tuottaa kartta, jossa esitetään vähintään kahta muuttujaa, tai vaihtoehtoisesti useampia karttaesityksiä eri muuttujista ja ilmiöistä. Kohteesta tuli vain löytää tarvittavat materiaalit, ja suositeltavaa oli, että valittu alue jakautuisi edelleen pienempiin osa-alueisiin, jotta luokittelu ja alueellinen vertailu olisivat mahdollisia. Kurssikerralla oli mahdollista käyttää pohjana jo aikaisemmilla kurssikerroilla käytettyjä karttoja. Tällöin useamman aiheen esittäminen samalta alueelta oli suotavaa, jotta tämä kompensoisi eroa siihen, että muut saattavat tehdä kaiken alusta alkaen. Kurssikerroilla käytetyt kartat olivat jo valmiiksi koordinaatteihin sidottuja ja vektorimuotoisia, joten reiluuden nimissä tulisi toimia näin mikäli valitsee karttapohjaksi jo ’’valmiin’’ kartan.

Kurssikerta yksinkertaisuudessaan:

– Omasta alueesta kerättyjen tietojen siirtäminen Exceliin taulukkomuotoon mikäli niin ei ollut vielä tehnyt

– Oman pohjakartan kytkeminen koordinaatistoon ja kartan alueiden piirtäminen vektorimuotoon omiksi tietokannoikseen. Oli myös mahdollista hyödyntää aikaisempia karttapohjia, jolloin kartta oli jo valmiiksi kytketty koordinaatteihin ja vektorimuodossa

– Excel tietojen tallentaminen ja päivittäminen kartan alueisiin

– Teemakartan luominen ja julkaisu

Oli suositeltavaa hankkia materiaaleja jo hyvissä ajoin, sillä niin helposti kuin tietoa löytääkin internetistä, voi luotettavan ja ajantasaisen tiedon löytäminen olla yllättävän hankalaa. Oli suositeltavaa valita alue, joka jakaantuu edelleen pienempiin osa-alueisiin, joten mietin jonkin aikaa, mikä alue minua kiinnostaisi. Kurssin aikana käsiteltiin muun muassa jo Afrikkaa alueena ja Suomen maakuntia, joten halusin tehdä karttaesityksen uudesta alueesta. Afrikka sinänsä kiinnosti, mutta en löytänyt tarpeeksi tietoa haluamistani esitettävistä muuttujista, joten hylkäsin idean. Valitsin lopulta alueeksi Itä- ja Kaakkois-Aasian, sillä tämä alue jakaantui juuri sopivasti pienemmiksi osa-alueiksi, mikä oli tässä harjoituksessa suotavaa. Minulla ei ollut selkeää teemaa mielessä, joten listasin alueen valtioista eri tietoja selaillessani The World Fact Book- sivustoa. Päätin keskittyä keräämään väestöön liittyvää tilastotietoa. Käytimme hasardi –harjoituksessa valmista maailmankarttaa, ja päätin hyödyntää tätä karttapohjaa omassa kartassani rajaamalla valitsemani alueen omaksi alueekseen kartalta. Kartta sisälsi jo valmiiksi tietoa alueen valtioista, mutta koska tiedot olivat muutamien vuosien takaa, keräsin samat tiedot uudestaan, sillä The World Fact Bookin tiedot olivat enemmän ajan tasalla.

Kurssikerralla aloitettiin kartan teko alusta alkaen, muistellen mitä mikäkin toiminto ja komento saivat aikaan. Aluksi minulla löi ainakin tyhjää, mutta avustuksella karttaprojekti saatiin käyntiin ja loppujen lopuksi tietojen siirtäminen, päivittäminen ja itse teemakartan luonti tuntui sujuvan itse asiassa aika hyvin. Sanotaan näin, että kun MapInfo drive iski päälle, alkoi työ edetä sujuvasti! Keskityin kuvamaan kartassani siis Itä- ja Kaakkois-Aasian väestöä, ja päätin tehdä muutaman erilaisen kartan, sillä en osannut päättää mikä olisi se lopullinen karttaesitys. Kaikkien karttojen pohjana ovat väestömäärät alueella, jonka päällä tai yhteydessä on toinen muuttuja. Valitsin luokiksi viisi luokkaa, jotta erot ovat havaittavissa maiden välillä ja kartta on vielä kuitenkin selkeästi tulkittavissa. Järkevimmäksi luokittelutavaksi koin luonnolliset luokkavälit, sillä aineistossa on väestöltään (ja pinta-alaltaan) valtioita ääripäistä, vrt. Kiina ja Brunei. Tällä luokittelutavalla kartta näyttää mielestäni järkevimmältä ja aineisto jakautuu luokkiin paremmin kuin muissa luokittelutavoissa. Luonnollisissa luokkaväleissä aineiston luokkien raja-arvot määräytyvät aineiston jakautumassa paikkoihin, joissa havaintoja on vähemmän. Haittana on luokkavälien erikokoisuus ja epäsystemaattimuus, mutta tällaiseen aineistoon se on mielestäni sopivin. Yleisesti ottaenkin luonnolliset luokkavälit sopivat maantieteellisten ilmiöiden kuvaamiseen, jolloin aineiston jakautumiselle osajoukkoihin voidaan miettiä maantieteellisiä selityksiä. Väriksi valitsin vihreän eri tummuusasteet, sillä mielestäni tämä väriskaala oli neutraalein ja rasterikuvioon verrattuna helpommin tulkittavissa.

Ensimmäisessä kartassa on kuvattuna väestömäärät Itä- ja Kaakkois-Aasiassa sekä kaupunkiväestön prosentuaalinen osuus valtioittain (kuva 1). Kaupungistumisastetta pidetään yhtenä maan kehittyneisyyden mittareista, vaikka useat kehitysmaat ovatkin olleet jo pitkään kaupungistuneita. Lukuja tarkastellessa tulee ottaa jälleen huomioon myös valtion pinta-ala sekä asukasmäärä, tässä taas on hyvä verrata esimerkiksi Kiinaa ja Brunein sulttaanikuntaa, eikä pelkästään tarkastella tätä muuttujaa kuvaavia pylväitä. Kiinassa erot maaseudun ja kaupunkien välillä ovat suuret ja maaseutuväestöä on paljon, kun taas pinta-alaltaan moninkertaisesti pienemmän Brunein väestö keskittyy pienelle alueelle.

Kaupunkiväestö

Kuva 1. Väestömäärät ja kaupunkiväestön prosentuaalinen osuus

Toisen kartan tein alueen valtioiden ikärakenteesta (kuva 2). Vaihteleviin väestömäärin verraten oli mielestäni mielenkiintoista liittää samaan karttaan kunkin valtion ikärakenne ympyrädiagrammina, jonka pohjalta voidaan osin pohtia valtion elintasoa.

Ikärakenne

Kuva 2. Itä- ja Kaakkois-Aasian ikärakenne

Edellisen kerran hasardikartoista innostuneena päätin tehdä vielä maanjäristyskartan alueelta (kuva 3). Alueen sijaitessa pääosin litsofräärilaattojen törmöyskohdassa, on tämä 6 magnitudin maanjäristyskartta yhdistettynä väestömääriin mielestäni hyvä visualisoija aiheesta, vaikka tiedossa onkin viimeisen kymmenen vuoden sisään kaksi suurempaa katastrofia alueella liittyen maanjäristyksiin. Tieto siitä, että alue sijaitsee seismisellä alueella ei välttämättä kerro konkreettisesti, kuinka yleisiä maanjäristykset ovat alueella ja kuinka suurta väestömäärää ne koskevat. Kuvan maanjäristykset ovat vuoden 1980 jälkeen tapahtuneita 6 magnitudin maanjäristyksiä. Kuten aiemmat katastrofit ovat osoittaneet, maanjäristykset ovat aiheuttaneet suurta tuhoa alueella. Tiheästi asutetut alueet kärsivät eniten katastrofeista.

6magnitudinMaanjäristyksetVäestö

Kuva 3. 6 magnitudin maanjäristykset alueella vuoden 1980 jälkeen

Kaiken kaikkiaan kurssi on ollut erittäin mielenkiintoinen, antoisa ja ajoittain hyvin haastava. Jotkin asiat sujuivat helpommin kuin toiset, ja jotkin asiat sisäisti helpommin kuin toiset.  En koe olevani MapInfon mestarikäyttäjä tämän kurssikokonaisuuden jälkeen, mutta koen edistyneeni paljon ohjelman käytössä ja ymmärtäväni nyt tärkeimpien toimintojen periaatteet. On karttaa, alueita, on tietokantoja. Näitä yhdistelemällä saadaan niitä kokonaisuuksia, joissa yhdistyvät kartta visuaalisena alueen kuvaajana sekä siihen sidottua paikkatietoa. Haastavinta on ollut oikeastaan se tehtävissä liikkeelle lähteminen, vaikka ohjeistus on ollutkin hyvin yksityiskohtaista. Tämä yksityiskohtainen ohjeistus on ehkä välillä vaikuttanut kokonaiskuvan ymmärtämiseen, mutta yleensä askel askeleelta edetessä harjoituksessa on viimeistään lopullisen karttaesityksen valmiiksi saatuaan ymmärtänyt idean, ja mihin kaikella on pyritty. Itse olen kokenut joidenkin toimintojen kohdalla ahaa-elämyksiä yleensä aina seuraavalla kurssikerralla, kun edelliseltä tunnilta opittuja taitoja on tullut hyödyntää.

Kurssin suorittaminen blogia kirjoittamalla vaikutti aluksi hieman hassulta ajatukselta, varsinkaan, kun ei ole bloggaamisesta sen enempää kokemuksia. Pyry Poutanen jakaa blogissaan samoja ajatuksia, jotka kävivät myös omassa mielessäni tämän kurssin aikana: ”On ollut myös ilahduttavaa huomata hyviä pointteja muiden kirjoituksissa, tiedeyhteisössä on tärkeää lukea paljon muiden kirjoituksia ja poimia sieltä asioita. Jokaisella kurssikerralla olen löytänyt muiden julkaisuista jo hetken etsinnän jälkeen sellaisia avartavia ajatuksia, jotka eivät ole omassa mielessäni käyneet. Näin myös omat julkaisuni saavat uusia näkökantoja ja sisältöä. Olen hyvin yllättynyt kurssin suoritustavan toimivuudesta!” Tässä on viimeistään huomannut, että kurssin suorittaminen blogia kirjoittamalla on itse asiassa järkevä vaihtoehto, jolloin voi hakea tukea ja ideoita omiin teksteihinsä muiden postauksista. Viimeistään näitä viimeisiä tämän kurssin karttoja tehdessä on havahtunut siihen, että toiminnot, jotka aikaisemmin tuottivat hankaluuksia, sujuvat vain huomaamatta hiirtä klikkailemalla. Jos jokin toiminto ei toiminutkaan halutulla tavalla, välittömän apua-huudahduksen sijaan sitä on pysähtynyt pohtimaan mikä meni mahdollisesti pieleen, ja korjannut asian. Tosin, välillä pohdintakaan ei auttanut vaan apua oli pyydettävä. Tämän jälkeen viimeistään toivoi muistavansa, miten se juttu nyt toimikaan!

Näihin karttoihin, näihin tunnelmiin.

Lähteet:

ANSS Catalog. Northern California Earthquake Data Center. 25.02.2014 <http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html>

Asean Statistical Yearbook (2012). <http://www.asean.org/images/2013/resources/statistics/statistical_publication/ASEANStatisticalYearbook2012.pdf>. 23.02.2014.

Poutanen, P. 2014. Kurssikerta 7 – The End. <https://blogs.helsinki.fi/pyrypout/>. Luettu 11.03.2014.

The World Fact Book, East & Southeast Asia (2013). <https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/wfbExt/region_eas.html>. 23.02.2014.

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *