Hankkeen historia

Ensimmäinen ajatus Sibeliuksen teosten kokonaisjulkaisusta heitettiin ilmaan jo vuonna 1965 säveltäjän syntymän 100-vuotisjuhlien yhteydessä. Tuolloin ei kuitenkaan vielä ollut käytännön edellytyksiä hankkeen toteuttamiselle mm. siksi, että Sibelius-tutkimus oli vielä kovin varhaisessa vaiheessa ja teoksista säilyneistä lähteistä ei tiedetty paljoakaan. Kokonaisjulkaisua kuitenkin tarvittiin, sillä teosten painetuissa laitoksissa oli lukuisia virheitä, osa oli loppuunmyyty, ja monet teokset olivat vielä painamatta. Ajatus kokonaisjulkaisuhankkeesta heräsi uudelleen henkiin vuonna 1987, kun tilanne oli muuttunut: Kansalliskirjasto oli saanut Sibeliuksen suvulta lahjoituksena hänen sävellyskäsikirjoitusarkistonsa (1982), Fabian Dahlströmin ajanmukainen teosluettelo oli ilmestynyt (1987) ja Erik Tawaststjernan laaja Sibelius-elämäkerta oli valmistumaisillaan.

Kari Kilpeläisen laatima luettelo Kansalliskirjaston Sibelius-käsikirjoituskokoelmasta ilmestyi vuonna 1991, ja sen kustansi saksalainen Breitkopf & Härtel (B&H), joka on Sibeliuksen teosten keskeinen kustantaja. B&H kiinnostui myös kokonaisjulkaisun kustantamisesta. Julkaisijaksi tuli Kansalliskirjasto, jolla oli suurin kokoelma julkaisutyössä tarvittavia lähteitä, samoin kuin niihin liittyvää tieteellistä tietotaitoa. Toiseksi julkaisijaksi ryhtyi Suomen Sibelius-Seura ry., jonka hallituksessa useat musiikkiin liittyvät yhteisöt olivat edustettuina.

Joulukuussa 1991 hankkeelle perustettiin julkaisutoimikunta, joka kääntyi rahoituskysymyksissä opetusministeriön puoleen sekä ryhtyi neuvottelemaan B&H:n kanssa hankkeen toteuttamisesta. Myös eräiden muiden Sibeliuksen teosten oikeudenomistajien puoleen oli käännyttävä, sillä hankkeen toteutuminen edellytti sopimusta siitä, että B&H saisi julkaista myös niiden omistamia teoksia. Monet erilaiset neuvottelut ja selvitykset veivät kuitenkin niin paljon aikaa, että hanke käynnistyi vasta vuonna 1996. Tuolloin sitä suunnitellut julkaisutoimikunta lakkautettiin ja hankkeeseen perustettiin varsinainen toimituskunta, jonka puheenjohtajaksi valittiin prof. Esko Häkli. Hankkeen päätoimittajaksi nimitettiin prof. emer. Fabian Dahlström. Lisäksi hanke sai asiantuntijoista koostuvan toimitusneuvoston, jonka puheenjohtajana toimii päätoimittaja. Ensimmäinen toimittaja, FM Jukka Tiilikainen, aloitti työnsä 1.2.1996, mutta virallisesti hanke julkistettiin vasta 14.5., kun toimitusperiaatteet, aikataulukysymykset, niteiden julkaisusuunnitelma sekä nuotinpiirtämiseen liittyvät ongelmat oli alustavasti ratkaistu. Ensimmäinen nide valmistui kaksi vuotta myöhemmin (1998).

Toimitustyö edistyi hankkeen ensimmäisten vuosien ajan kahden hankkeeseen palkatun ja yhden palkkioperusteisesti kiinnitetyn tutkijan voimin. Vuonna 2000 hankkeeseen palkattiin tutkijaksi prof. Glenda Dawn Goss, joka myös seurasi päätoimittajana Fabian Dahlströmiä vuosina 2000–2004. Vuodesta 2004 päätoimittajana on toiminut MuT Timo Virtanen, ensin virkaatekevänä, sitten vakinaisena, ja vuodesta 2006 toimitus on koostunut kahdesta koko- ja kahdesta tai kolmesta osa-aikaisesta tutkijasta sekä kahdesta palkkioperusteisesti työskentelevästä toimittajasta. Lisäksi hanke on alusta lähtien työllistänyt oikolukijoita ja kielentarkastajia.

Jo hankkeen suunnittelussa ja käynnistämisessä merkittävässä roolissa olleen Esko Häklin pitkä kausi toimituskunnan puheenjohtajana päättyi vuoden 2019 lopussa. Vuoden 2020 alusta hänen seuraajansa on vuodesta 2005 toimituskunnan jäsenenä toiminut prof. Gustav Djupsjöbacka. Niin toimituskunnan kuin toimitusneuvostonkin kokoonpano vuosien varrella hieman muuttunut. Hanke koki menetyksen vuonna 2002, kun toimituskunnan jäsen prof. Erkki Salmenhaara menehtyi äkillisen sairauskohtauksen seurauksena, ja vuonna 2018 toimitusneuvoston jäsenen lehtori Risto Väisäsen menehdyttyä niin ikään äkillisesti sairauskohtaukseen.

Hankkeen tutkijat ovat esitelleet toimitustyöhön liittyviä kysymyksiä kansainvälisissä konferensseissa ja julkaisseet artikkeleita musiikintutkimuksen alan kansainvälisissä julkaisuissa. Vuonna 2007 hanke organisoi käynnissä olevien Brahmsin ja Sibeliuksen kriittisten kokonaislaitosten erityiskysymyksiin keskittyneen symposiumin Sibelius-Akatemiassa, ja hankkeella oli keskeinen rooli Sibelius-juhlavuoden 2015 Kansallismuseossa yhdessä Kansallisarkiston ja -kirjaston kanssa järjestetyn näyttelyn valmistamisessa.

T