The New York Times: Mapping America

The New York Timesin Mapping America- sivustolla vieraileva voi tutkia USAn etnisten ryhmien edustajia, tulotasojen levnneisyyksiä, asumisen hintoja, saman sukupuolen pariskuntia sekä koulutusasteita erilaisten teemakarttojen muodossa.

Sivuston vahvuuksia ovat saavutettavuus ja yksinkertaisuus. Karttojen lukemiseen ei vaadita suurempia kartanlukutaitoja, ja värien käyttö on niissä hyvää. Palvelu sijaitsee New York Timesin sivulla, joten sen löytää suhteellisen moni amerikkalainen ja sen luottamus on korkealla, koska niin on myös tuon sanomalehdenkin. Esitysmuodot ovat hyviä, eritaustaisten ihmisten sijoittumista kuvataan pisteillä, ja muita alueiden ominaisuuksia eri osuuksia vastaavilla rastereilla. On myös erittäin hyvä, että palvelun otsikon alla muistutetaan, että tiedoilla on virhemarginaali niiden ollessa 5 vuotta vanhoja, ja palvelua tulisi käyttää ensisijaisesti arviona eikä absoluuttisena totuutena. Lähteet ja tekijät on myös merkitty selkeästi palvelun alareunaan.  Some on myös tuotu ajankohtaisesti nurkkaan, jossa omia löydöksiä voi jakaa Twitterissä tai Facebookissa.
nimetön

Sivu ei idealtaan ole lainkaan huono. Heikkoudet ovat pääasiassa sivun teknisyyteen liittyviä. Huonoa sivulla on ensikokemalta zoomaus. Kartan valittuaan käyttäjä ei voi loitontaa näkymää edes niin, että koko aineiston kattava alue näkyisi: Havaji ja Alaska löytyi vain skrollaamalla satunnaisesti pohjoiseen ja länteen, olisiko vaikka Tyynenmeren Guam myös tilastoitu, jaa a! En jaksa kahlata Tyynenmeren saaristoon sitä pähyilemään ja hakukonekin antaa väärän sijainnin. Tästä seuraavaan heikkouteen: hakukoneistokin on huono. Testasin tietenkin Springfieldiä, joita löytyy jenkeistä tunnetusti monen monta, mutta hakukone vei minut suoraan Massachusettsiin kysymättä sen enempää tai antamatta vaihtoehtoja. Buu.

Mahdollisuuksia sivulla on kutenkin lukemattomia! Sivusto tuo normaalitallaajan yhä lähemmäs maantieteellistä valaistumista ja se voi toimia hyvänä työkaluna vaikka mihin käyttöön. Tässä tai tämänlaisissa palveluissa voitaisiin visualisoida vaikka mitä kiinnostavia tietoja näiden neutraalien esitettyjen informaatioiden lisäksi. Ja ei todellakaan vain USAn tantereesta, vain koko maailmasta. Tämä tietenkin luo haasteita, mutta hitaasti ja laadukkaasti tuotettuna se olisi hienoa. Tietenkin yritykset ja valtio sunmuut saavat tarvitsemansa tilastot maan omilta tilastokeskuksilta ja palkkaavat omat GIS-gurunsa laatimaan heille karttansa, mutta normaalikansalaiselle tämä yksinkertainen ja helposti saatavillaoleva palvelu on mainio. Opetuksessa, uutisoinnissa ja vaikka missä.

Riskinä kartoissa on aina tietojen luotettavuus ja tietojen väärinymmärrettävyys ja –käyttö. Luotettavuuden voi mennä kuitenkin kuka vain tarkistamaan, mutta virhemarginaali on aina olemassa ja se voi olla isompi kuin mitä luulisi. Etnisten ryhmien sijaintikarttoja voi kuka ja mikä tahansa ääriryhmä käyttää rasistisessa tai terroristisessa mielessä, mutta nämä ovat jokseenkin kaukaa haettua… Irrationaaleja analyysejä voi jotkut myös tuottaa, liitettäessä erilläänolevia ilmiöitä kartoilla esitettyihin tiheytymiin/harventumiin.
Aleksi Rautio tuo esiin blogissaan erittäin hyvän pointin USA:n alueellisesta eriytymisestä ja tämän voimistumiseen liittyvästä riskistä sivuston kautta: “Vaikka palvelu kuvaa hyvin alueellista segregaatiota, koen, että se saattaa omalla tavallaan, jopa voimistaa sitä, koska nyt on helppo muuttopäätöstä miettivän tarkistaa mahdollisen asuinalueen etnisen enemmistön. Tavallaan aika pessimistinen ajatus, mutta mahdollinen, kun kyseessä on Yhdysvallat.”

Mielestäni on hienoa että tietoa on tuotu tilastokeskusten lukemattomista vaikealukuisista rivistöistä yleisön eteen helposti luettavaksi. Karttojen tutkiminen saattaa innostaa monia perehtymään maansa/koko maailman tilastoihin, ja näin kiihdyttää tilastotietojen julkistumista entisestään. Monet sivustolla vierailleet ovatkin Tweetanneet omia ällistymisiään esim. oman kotikaupunkinsa tulojen rakentumisesta, tai siitä, kuinka Utahissa ei ole lähes lainkaan tummaihoisia. Suomessa kuka tahansa voi mennä tilastokeskuksen sivulle ja hakea sieltä tietoa, mutta harva tietää tämän. Samanlainen palvelu esimerkiksi Hesarin nettisivulla voisi innostaa ihmisiä tutkimaan näitä valtavan suuria tietokantoja ja laatimaan vaikka minkälaista analyysiä ja karttaa, jotka kiihdyttäisivät maailmantuntemusta entisestään.

Sivusto: http://projects.nytimes.com/census/2010/explorer
Aleksi Rautio: https://blogs.helsinki.fi/alerauti/2014/02/27/swot-analyysi-new-york-timesn-karttapalvelu-mapping-america/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *