SWOT-analyysi: Mapping America: Every city, every block

Viimeisessä kurssitehtävässä tutkin New York Timesin Mapping America: Every city, every block-palvelua, jossa väestötiedot esitetään paikkatietoaineistona internetin karttapalvelussa. Se esittää amerikkalaisia väestötietoja etnisen taustan, tulotason, homoparien, koulutuksen sekä asunnon arvon, -lainan ja -vuokran perusteella. Karttoja on palvelussa piste- tai koropleettimuodossa koko Yhdysvalloista. Vetämällä hiiren kunkin alueen päälle, saa siitä tarkempaa numeraalista tietoa. Aineisto on tarkimmillaan reilun 1000 asukkaan piirikunnan tarkkuudella, vaihdellen kuitenkin enintään 9000 asukkaan tarkkuuteen.

Kasper loistavasti kiteyttää blogissaan minunkin ensireaktioni: “…vaikutti törkeän siistiltä, mutta samalla niin väärältä“, koska kyseinen palvelu on samalla ainutlaatuinen tilaisuus, mutta myös suuri riski väestötietojen julkaisemisessa kartalla. Sen ristiriitaisesta tilanteesta johtuen tein palvelusta tiedon saatavuuden kannalta SWOT-analyysin. Tämä analyysitapa on nelikenttäinen arviointimenetelmä ilmiön ulkoisin ja sisäisin ominaisuuksiin, jossa arvioidaan sen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia.

Tiedon saatavuuden sisäiset vahvuudet

  • suhteutettuna ilmiöiden luonteeseen melko tarkkaa tietoa
  • helppokäyttöisyys
  • arvio aina tyhjäääkin parempi
  • toimiivuus
  • yksityisyydensuoja pysyy “aineistoa ei voida käyttää tarkkaan paikantamiseen” (Tarkhova, D. 2014)

Tiedon saatavuuden sisäiset heikkoudet

  • arvioitua, ei siis faktatietoa
  • tarkkuus ei yksilötasoa
  • lähteet puuttuvat, luo epäluotettavuutta
  • pistekartan antama vaikutelma paikkakohtaisesta tiedosta, vaikka alueellista
  • tiedon ajankohtaisuus?
  • Ei kykenen tarkastelemaan useita muuttujia päällekkäin” (Toikka, A. 2014)

Tiedon saatavuuden ulkoiset mahdollisuudet

  • tarjoaa yleiskuvaa
  • segregaation torjuminen
  • väestön perusteella palveluiden ja toimintojen kehittäminen juuri sen alueen väestölle sopivaksi
  • kehittyä ominaisuuksiltaa tarkemmaksi ja kattavammaksi
  • tarve; korvaa puuttuvaa tarkkaa väestöntilastointijärjestelmää

Tiedon saatavuuden ulkoiset uhat

  • luo ja vahvistaa asuinalueiden mainetta ja ennakkoluuloja; segregaatio
  • keino valheellisen/virheellisen tiedon välittämiseen
  • väärinkäytön mahdollisuus esim. terrorismiin
  • tulkintavirheet, jos ei huomaa kyseessä olevan arvioita, ei tarkkaa tietoa
  • ihmisten kielteinen asenne, voivat kokea yksityisyyden rikkomisena

Versus Suomen väestötiedonjakelu

Suomen tilastotietojärjestelmään verrattuna kyseinen palvelu on hyvin epätarkka, mutta Suomessa vastaavanlaisen tiedon saanti on kuitenkin rajoitettua vain tietyille käyttäjäkunnille. Kumpi tapa hyödyttää enemmän ihmisiä: Suomen tarkka salattu tieto, vai USA:n arvioihin perustuva tieto? Mielestäni epätarkkuudestaan huolimatta kyseinen amerikkalainen palvelu toimii erinomaisesti yleisessä julkisessa käyttössä, sillä sen epätarkkuus samalla “suojelee” ihmisten yksityisyyttä ja väärinkäyttöä, vaikka samalla luo niille myös tartuntapintaa. Esitetyt tilastot ovat tyhjää (tai tarkoin varjeltua) tietoa hyödyllisempi vaihtoehto, tai pikemminkin lisä, jota tarvitaan esimerkiksi jo pelkästään luomaan oikeanlaista ja suuntaa-antavaa kokonais- ja mielikuvaa ilmiöistä.

Darian mielipide “Suomeen tämäntyyppistä palvelua on erittäin vaikeaa kuvitella. Amerikkalaisessa ajattelussa on hyväksyttävämpää erotella ihmiset esimerkiksi ihonvärin perusteella, ja eri rotuja kuvaavat termit ovat yleisemmin käytettyjä kuin Suomessa.” on toki totta, mutta minun mielestäni Suomessa tiedon salaaminen vain tutkimuskäyttöön piilottaa liikaa. Ymmärrän että tämä tehdään turvallisuussyistä tiedon yksityisluontoisuudesta johtuen, mutta tällöin tarvetta olisi tarjota vastaavanlaista epätarkempaa palvelua kansalaisille ymmärtääksemme näitä ilmiöitä ja niiden luonnetta edes arviolta, kuten Mapping America tekee. Ilman sellaistakin ihmisillä on arvionsa ilmiöistä, kuten homojen ja eri etnisten ihmisten sijoittumisesta. Kumpikohan osuu enemmän oikeaan: Nämä ihmisten mielikuvat, vai Mapping American kaltaisen palvelun tarjoama arvio?

Toki Suomessa Tilastokeskus julkaisee melko kattavaa tilastotietoa kaikkien saataville, mutta paikkatietoa ei ole tarjolla. Tässäkin tilanteessa pätisi mielestäni sanonta “kohtuus kaikessa”. Salaamisessa sekä julkaisemisessa.

Lähteet:

Swot-analyysi (2012) Opetushallitus <http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/laadunhallinnan_tuki/wbl-toi/menetelmia_ja_tyovalineita/swot-analyysi> 24.2.2014

Bloch, M, Carter, S. ja A. McLean. (2014) Mapping America: Every City, Every Block, New York Times <http://projects.nytimes.com/census/2010/explorer> 24.2.2014

Uusi-Viitala, K. (2014) SWOT-analyysi: Every city, every block <https://blogs.helsinki.fi/kasperuu/> 14.3.2014

Toikka, A. (2014) SWOTTIA <https://blogs.helsinki.fi/akto/> 14.3.2014

Tarkhova, D. (2014) Mapping America – fifty shades of GIS <https://blogs.helsinki.fi/tada/> 14.3.2014

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *