Geoinformatiikan menetelmät, harjoitus 2, rajapintojen ja projektioiden vertailua.

Hei! Toisella harjoituskerralla perjantaina 29.1.2021 tarkastelimme QGIS-ohjelmalla erilaisia raja-pintoja, niiden aineistoja ja harjoittelimme yhdessä niiden lisäämistä opettajan johdolla. Harjoituksista jäi itselleni sellainen olo, että kyseinen toiminto onnistuu jatkossakin ja että ymmärsin mitä harjoituksessa tarkastellaan.

Harjoituksissa teimme Suomen “kunnat2020_tilastoja” aineistoa hyödyntäen erilaisia tasoja, joihin käytimme eri tasoille eri karttaprojektioita. Tämän toiminnon suorittaessa pystyimme havainnoimaan ja tarkastelemaan Suomen kuntien pinta-aloja kuinka ne muuttuvat, kun vaihdamme karttaprojektioita. Opettajan johdolla vertailimme TM35FIN-projektiota Robinsonin-projektioon (ks. kuva 1), jonka jälkeen valitsin itse vertailuun TM35FIN-projektion ja Mercator-projektion (ks. kuva 2). Molemmat näistä ovat maailmanprojektioita ja nimeltään sekä ominaisuuksiltaan itselleni aikaisemmilta kursseilta tuttuja, ja molempien osalta eroja onkin nähtävissä TM35FIN-projektioon. Mainitsemisen arvoista on, että en tiedä onko kyse Macbookin ja QGIS-ohjelman huonosta yhteistyöstä vai jostain muusta, mutta sain tehtyä kaiken perjantaina 29.1 ryhmäopetuksessamme, mutta  tehdyt työt olivatkin poistuneet eivätkä olleet tallentuneet (tasoista oli hävinnyt datat).

Kuva 1. Robinsonin projektio suhteessa ETRS-89-TM35FIN-projektioon.

Kuvassa 1, on huomattavissa, että Suomen kunnat ja niiden pinta-alat vääristyvät Robinsonin projektiossa liikkuessamme kohti pohjoista. Kyseinen ilmiö näkyy myös legendassa olevista luvuista, jotka ilmoittavat kuinka moninkertaisena Robinsonin projektio on laskenut Suomen kuntien pinta-alat ETRSM35FIN-projektioon verrattuna (Kasperin blogi 2021). Robinsonin projektion ja TM35FIN-projektion erot keskenään eivät kuitenkaan ole niin suuret kuin Mercator-projektion ja TM35FIN-projektion välillä (ks.kuva 2).

Kuva 2. Mercator-projektio suhteessa TM35FIN-projektioon.

Kuvassa 2, on huomattavissa selkeämpiä eroja Suomen kuntien pinta-alojen vääristymissä kuin kuvassa 1, mutta vääristymät pinta-alojen suhteen kasvavat samalla tavalla Mercator-projektion ja TM35FIN-projektion välillä kuin TM35FIN-projektiota verratessa Robinson-projektioon. Kuvasta 2, on mahdollista huomata, että pohjoisen pinta-alojen vääristymien erot verrattuna etelän omiin ovat noin kaksinkertaiset.

Kuvista 1 sekä 2 on siis huomattavissa, että projektioiden valinnalla alueesta riippuen on merkittävä rooli miltä tulokset näyttävät tai millä tavoin ne esiintyvät. Kuten Kasper (2021) on blogissaan maininnut niin Mercator-projektio säilyttää alueissa niiden oikean muodon, mutta vääristää niiden mittasuhteita melko paljon. Puolestaan Robinson-projektio vääristää sekä mittasuhteita että alueita ollessaan ns. kompromissi-projektio.

Tehtävät onnistuivat yleisesti hyvin, mutta pieniä edellä mainittuja ongelmia oli QGIS-ohjelman kanssa. Harjoitukset kuitenkin sain tehtyä ja pystyin havainnollistamaan niillä selkeästi  rajapintojen, pinta-alojen ja projektioiden eroja, joten jälleen kerran onnistuneesti ja innostuneena kohti uusia harjoituksia.

 

Lähteet

Mickos, Kasper. (2021). Kasperin blogikirjoitus. Kurssiviikko 2: projektioita Viitattu 3.2.2021. Saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/kmickos/

Arttu Paarlahden kurssimateriaali, kurssikerta 2.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *