Kurssikerta 4, Tietoa ruuduittain

Neljännellä tapaamisella harjoittelimme tiedon esittämistä kartalla ruuduittain,  joiden avulla tarkastelimme erilaisia tietoja pääkaupunkiseudulta. Yhdessä harjoitellessamme käytimme alueen kokona 1000 x 1000 metriä ja totesin, että se on paras vaihtoehto myös tehdessäni tehtävää omatoimisesti.  Yhdessä tehdessämme teimme ns. “valmiiksi” hyödynnettävissä olevan työn omatoimisiin harjoituksiin varten, mutta data eri layereiltä oli jälleen kerran hävinnyt vaikka tein layereistä pysyviä. Tulipa aloitettua alusta, mutta se oikeastaan toimikin hyvänä kertauksena.

Aineiston ladattua QGIS:iin aloitin työskentelyn tekemällä ruudukkoja Create grid toiminnolla, jonka jälkeen tästä ruudukosta oli tarkoitus karsia ns. “turhia” ruutuja pois, jotta QGIS jaksaisi purskuttaa paremmin myöhemmissä toiminnoissa. Tämän jälkeen lisäsin grid-tietokantaan SeutuCD’15 tietokannan (Pks vaki.shp) eli pääkaupunkiseudun väestötietokannan, joka pitää sisällään tiedot jokaisesta pääkaupunkiseudulla olevista rakennuksista. Edellä mainitsin “turhien” ruutujen karsimisen ja tämän pääkaupunkiseudun väestötietokannan avulla se onnistuikin nimittäin ruudut, jotka jäivät jäljelle ovat sellaisia joiden sisällä on rakennuksia. Tämän suoritettua “select by location” toimintoa hyödyntäen syntyi uusi layeri, joka kannatti tallentaa ettei joutuisi aloittamaan täysin alusta. Noh… tämä olikin kohta, jossa takkuilin jonkin aikaa nimittäin, vaikka ohjeita käyttäyen etenin tehtävässä niin jostain syystä painoin aina ensimmäistä vaihtoehtoa enkä “Save only selected features”. Tästä syystä pääsinkin ihmettelemään pidempiä latausaikoja myöhemmissä tehtävissä ja sitä, että miksi attribuuttitaulukossa “total features” kohdassa oli n. 1900 kohdetta. Tämän taistelun selätettyä ja tajuttua pääsin suorittamaan loppuosia sujuvasti eteenpäin.  Viimeisenä toimintona ennen kartan luontia laskin datat ruutuihin ja valitsin tarkasteluun asukkaat yhteensä, miehet, naiset ja ulkomaalaisuuden, joista viimeisintä tarkastelin kartalla (kuva 1.).

 

Kuva 1. Ulkomaalaisten osuus prosentteina pääkaupunkiseudulla 1000 x 1000 metrin ruuduissa.

Kartalle (kuva 1.) sisällytin tiedot ulkomaalaisten osuuksista ja lopulta päädyin ideaan, että olisi ehkä järkevämpää tarkastella kyseistä ilmiötä prosenttien avulla ja näin ollen QGIS-ohjelman laskuria hyödyntäen laskin kyseiselle ilmiölle prosentit. Kartalta (kuva 1.) on huomattavissa etteivät värit välttämättä ole kauneimmat, mutta muut värit eivät oikein sopineet tarkasteluun nimittäin ne olisivat oletetusti sisältää tietynlaisen latauksen tarkasteltavaa ilmiötä kohden. Ulkomaalaisten osuuksista alueittain on huomattavissa, että eniten tämän taustan omaavista henkilöistä sijoittuvat Helsingissä lähelle Mellunkylää ja Kontulaa ja muualla pääkaupunkiseudulla esimerkiksi Vantaalle. Näitä tietoja hyödyntäen tarkempaa analyysia ei ole oikein mahdollista toteuttaa, mutta oletan näillä edellä mainituilla alueilla olevan halvempia vuokra-asuntoja ja/tai onko valtion asutuksen/alueiden suunnittelulla ja ulkomaalaisten sijoittamisella, joitain vaikutuksia.

Yleisesti ottaen tehtävä onnistui hyvin ja huomioitavaa mielestäni on Annikan (2021) blogissa hänen mainitsema ruututeemakartan hyödyllisyys tämän kaltaisissa tehtävissä verraten koropleettikarttaan. Ruututeemakartan avulla pystytään tarkastelemaan paremmin ja tarkemmin kuntien sisällä olevia eroja ja näin ollen saadaan muuttujista entistä tarkempaa tietoa. Tietenkin tällaisen kartan tulkintaa helpottaa alueen tunteminen entuudestaan edes jollain tavalla. (Annikan blogi 2021.)

 

Lähteet:

Arttu Paarlahden kurssimateriaali, kurssikerta 4.

Innanen, A. (2021). Annikan GIS-Blogi; Harjoitus 4: Väestöteemakartta ruutuaineistosta. Viitattu 16.2.2021. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/anninnan/2021/02/11/harjoitus-4-vaestoteemakartta-ruutuaineistosta/

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *