Kurssikerta 5, Opittujen asioiden hyödyntämistä

Hellou!

Viidennellä luennolla lähdimme suoraan QGIS kimppuun ja tekemään tehtäviä. Tämän mahdollisti neljännen luennon lopulla ja sen jälkeen tehty Pornaisten kartta tai tarkemmin sanottuna valmiiseen karttalehteen tehdyt muokkaukset. Artulle iso kiitos siitä, että hän oli tehnyt samanlaisen työn “varmuuden” vuoksi, jota pystyi käyttämään nimittäin itselläni on QGIS-ohjelman kanssa välillä vaikeuksia saada pysymään “exportattuja” layereitä projekteissa tai saada ladattua niitä takaisin sinne koneelta. No yllätys yllätys tällä kertaa layerit olivat pysyneet projektissa, mutta niissä oli perässä, jokin punainen kolmio ja niitä ei pystynyt muokkaamaan millään tavalla ja lisäksi kaikki oli mennyt karttalehdellä “sotkuisemmaksi”.

Luennolla aluksi käytiin läpi yhdessä muutamia erilaisia QGIS työkaluja, kuten Sum line lengths, Clip ja Buffer. Edellä mainituista ensimmäistä hyödynsimme, kun laskimme kuinka monta kilometriä teitä Pornaisten keskustan alueella on ja Clip työkalua käytimme peltojen pinta-alojen laskemiseen. Sum line lengths on vektoreiden analysointityökalu, jonka avulla pystytään selvittämään kuinka paljon viivoja kulkee alueiden poikki vertailemalla viiva- ja alueaineistoja keskenään. Clip työkalu puolestaan on geoprosessointityökalu, jolla vertaillaan kahta aluemuotoista aineistoa keskenään ja tästä saatu tulos sisältää vain leikatun tietokannan kohteita. (Paarlahti 2021, 5. kurssimateriaali.) Buffer työkalulla eli puskurilla voidaan määritellä kohteena olevan tietokannan kohteille halutun kokoinen alue ja näin ollen esimerkiksi laskea kohteiden määrä tietyn suuruisen säteen sisäpuolella (Paarlahti 2021, 5. kurssimateriaali).  Näiden työkalujen tarkastelun jälkeen teimme muutamia tehtäviä itsenäisesti, jotka tarkistimme ennen kuin siirryimme kokonaan itsenäistehtäviin.

Itsenäistehtäviä tehdessäni alku onnistui moitteettomasti, koska työkalut, joita alkuun tarvitsi olivat oikeastaan hyvin muistissa edellisistä tehtävistä tai neljännen luentokerran tehtävistä. Ensimmäisiä ongelmia esiintyi, kun tarkoitus oli tarkastella eri lentomelualueita ja kuinka paljon ihmisiä kyseisillä melualueilla asuu. Pohdimme Rikun kanssa yhdessä breakout roomissa, että millä toiminnolla tämän tehtävän pystyisi tekemään, mutta kummallakaan meistä ei vain tullut “heureka” hetkeä. Päätimme tulla kysymään Artulta varsinaiseen Zoom ryhmään ja heti Artun selitettyä toiminnot kyseiseen tehtävään niin itselleni tuli sellainen olo, että ” no niinpä tietysti, näinhän se on!”. Artun ohjeistusten jälkeen tehtävät onnistuivat hyvin nimittäin saimme lisää neuvoja myös myöhempiin tehtäviin, kun kuulimme muiden ryhmäläisten keskustelevan niistä Artun kanssa.  Taulukot (ks.blogin loppu), jotka tehtävistä muodostuivat ja niitä vertailemalla muiden kurssilla olevien taulukoihin niin uskon pääpiirteittäin onnistuneeni itsenäistehtävissä, vaikka arvot taulukoissa meidän opiskelijoiden välillä tietenkin eroavat, jonkin verran koska esimerkiksi alueiden rajaaminen/bufferointi ovat erilaisia.

Mainitsemisen arvoista näitä tehtäviä tehdessäni kuten Henna on blogissaan todennut, että tietyt työkalut ovat melko keskeisiä QGIS-ohjelmistossa. Hennan kanssa olen samaa mieltä, että attribute table, field calculator,select by location, ja select features ovat erittäin hyödyllisiä työkaluja ja nämä ovatkin ehkä parhaiten itselläni muistissa. Näitä kyseisiä työkaluja olemme hyödyntäneet monissa eri tehtävissä kurssin aikana ja siksi uskonkin niiden olevan parhaiten muistissa nimittäin uskaltaisin väittää, että parhaiten näitä QGIS toimintoja oppii vain tekemällä ja toistoilla. Tarkoitukseni ei ole luoda kuvaa vain mekaanisesta työskentelystä vaan myös huomioida toimintojen ymmärtämisen, että käyttäjällä on oikeasti tietoa toiminnoista ja niiden tarkoituksista. Field calculatorilla pystytään yhdistämään tietoja tiedoston sisällä, attribute tablesta on aina huomattavissa tiedostojen dataa taulukkomuodossa (jos data ei päätä hävitä sieltä). Select features työkalu mahdollistaa erilaiset tavat tarkastella ja valita kohteita riippuen käyttötarkoituksesta ja select by location puolestaan on hyödyllinen työkalu, kun kohteita halutaan esimerkiksi valita sijaintiin perustuen. Edellä mainittujen toimintojen lisäksi on monia muitakin toimintoja, joita olemme käyttäneet ja osan niistä muistaakin hyvin, mutta osaa käytetyistä toiminnoista ei helposti muista tai niiden käyttötarkoitusta. Tästä syystä mielestäni viidennen luentokerran itsenäistehtävät olivatkin hyvä ratkaisu Artulta meille nimittäin kuten Arttu totesi, että pääsemme nyt itse aivan aidosti tekemään tehtäviä emmekä vain kopioi ja seuraa, kun Arttu tekee. Välillä on hauskaa huomata aina uuden neljän tunnin luennon jälkeen, että edellisen luennon asiat alkavat jo hieman hävitä muistista eikä niitä oikeastaan itse ainakaan muista aina välttämättä ilman kertausta. Itseäni toistaen, kuten edellä mainitsin niin toistoja, toistoja ja vielä lisää toistoja niin varmasti oppii ja muistaa paremmin. Itse kasvatustieteen opiskelijana oletan kuitenkin, että en niin hyvin tule QGIS-ohjelman ja siihen liittyviä toimintoja muistamaan, mutta puolestaan ne joiden pääaineena on maantiede niin uskon heidän oppivan QGIS-ohjelmasta paljon ja näin ollen hyötyvän siitä suuresti opinnoissaan.

 

Taulukot:

 

Lähteet:

Paarlahti, A. (2021). Geoinformatiikan menetelmät 1, kurssimateriaali. Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen osasto.

Sanaksenaho, Henna. (2021). Hennan kurssiblogi 5, Uutuutena Buffer! On kiva!. Viitattu 23.2.2021. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/hennablog/

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *