Via Dolorosa

Viimeisellä kurssikerralla oli tarkoituksena hankkia itse aineistoa tehtäviä varten ja aluksi itselläni ei tullut mitään kiinnostavaa asiaa mieleen, mitä voisi tarkastella. Muistin kuitenkin uutisista, että pinnalla olleet aiheet koronan lisäksi ovat olleet kuntavaalit ja näin ollen ajattelin etsiä tietoa pääkaupunkiseudun äänestyksiin liittyen. StatFin tietokannasta löytyikin melko helposti tietoa eri vuosien äänestyksistä ja näin tehtävä sujui mutkittomasti eteenpäin kohti sopivan kartan löytämistä. Itselläni ei ollut tietoa mistä voisi löytyä sopiva pohja kyseiselle aineistolle nimittäin kartalla pääkaupunkiseutu olisi pitänyt olla jaettuna äänestysaluejaon mukaan.

Näin ollen ajattelin kysyä neuvoa Artulta ja hän tiesikin melko nopeasti, että mistä voisi löytyä tällainen pohja aineistolleni. Lisäksi Arttu neuvoi osittain prosessia tai kuinka saisin StatFin tietokannan aineiston liitettyä QGIS:ssä kyseiselle karttapohjalle. Muistin kuinka csv. tiedostot pitäisi lisätä QGIS-ohjelmaan ja Artun huomautuksien ohella täytyi ottaa huomioon, että edes yhden sarakkeen täytyisi sisältää samanmuotoista dataa, jotta liittäminen onnistuisi. Sanotaanko näin, että kuulosti helpolta. Nimittäin muistin (ja katsoin vielä harjoitusten ohjeista) kuinka tämä kyseinen prosessi pitäisi suorittaa, mutta lopputulokseen en vain päässyt. Ensinäkin csv. tiedoston lisääminen sellaisessa muodossa QGIS-ohjelmaan, jossa sen halusin ei meinannut onnistua millään ja näihin samoihin ongelmiin törmäsin aiemmalla kurssikerralla ja nähtyäni tiistain ryhmän videon tajusin, että kyse on todennäköisesti tietokoneestani (MAC). Aiemmalla kerralla sain kuitenkin, jotenkin sähläämällä tulivuorien purkaukset QGIS-ohjelmaan ja ajattelin, että siinä tapauksessa kyllä tämänkin pitäisi onnistua ja voilà sehän onnistui. Tämä tuntui jo voitolta nimittäin seuraavat vaiheet eivät olleetkaan ns. “ruusuilla tanssimista”, vaan samankaltainen via dolorosa jatkui. Olin saanut aineiston QGIS-ohjelmaan, mutta en pystynyt hyödyntämään sitä haluamallani tavalla nimittäin edellä mainitsemani edes yhden sarakkeen tietojen yhtäläisyys ei onnistunut. Yritin muokata kyseisiä tietoja eri tavoilla, joita kurssilla oli tullut vastaan, mutta ei vain onnistunut. Pystyin ainoastaan toteamaan, että haukkasin itselleni liian ison palan, vaikka aihe olikin itseäni kiinnostava.

Edellä esittämäni tarkoituksena oli, että kyseisen kartan tehtyäni olisin tehnyt ruutukartan asukkaiden iän perusteella ja näin vertailut iän jakautuneisuutta alueittain ja äänestysprosentteja sekä puolueiden äänimääriä alueittain. Ajattelin, että jotain on saatava valmiiksi ja päätin harjoitella/kerrata ruutukarttojen tekoa nimittäin se tuntui kurssilla käydyistä aiheista, jotenkin huonoiten muistissa olevalta.

Kuva 1. Pääkaupunkiseudun jakautuneisuus iän keskiarvon mukaan.

Olisi ollut mielenkiintoista saada iän keskiarvon jakautuneisuuden lisäksi tietoa äänestämisestä ja verrata näitä keskenään. Nimittäin iän puolesta on nähtävissä, että Helsingin kantakaupungin alueella on paljon nuorempaa väestöä ja näin ollen olisi ollut mielenkiintoista nähdä puolueiden äänestysprosentit (mitä nuoremmat äänestävät). Tietenkin pois jättämättä mielenkiintoista olisi ollut nähdä myös sellaisten alueiden puolueiden äänestysprosentit, jotka ovat iän keskiarvon mukaan vanhempien ihmisten asuttamia alueita. Tällä kertaa se ei valitettavasti onnistunut.

Kuva 2. Ruotsinkielisten osuus alueittain absoluuttisina arvoina.

Kuva 2. olisi toiminut myös samanlaisena vertailun kohteena kuin kuva 1. äänestysprosentteihin ja puolueiden kannatukseen liittyen. Huomioitavaa kuitenkin on, että ruotsinkielisten osuus ei anna välttämättä niin hyvää vertailun kohdetta nimittäin alueiden tarkkuus kyseisen ominaisuuden kanssa ei ehkä ole tarpeeksi tarkka. Ehkä ainoat nähtävissä olevat erot puolueiden kannalta näin oletetusti olisi olleet RKP osalta. Kyseessä on tietenkin puhdas oletus.

Kuva 3. Ulkomaalaiset asukkaat alueittain pääkaupunkiseudulla.

Lisäksi harjoituksen ja kertaamisen vuoksi tein kuvan 3. tapaisen tarkastelun. Ainut asia minkä olin unohtanut täysin niin kuin kuvista huomaakin, että olisi ollut järkevämpää muokata absoluuttiset luvut prosenteiksi, mutta tässä se ei ehkä ole niin vakavaa etten muistanut, koska kaikki ruudut ovat kuitenkin samankokoisia.

Yritin myös tehdä kurssilla olleen Afrikka aineiston kanssa samanlaisia ruutukarttoja nimittäin muistin siellä olevan konflikteihin, timanttilouhoksiin ja internetin/facebookin käyttöön liittyviä aineistoja. Se “leikki” ja kokeilu nimittäin loppui lyhyeen, kun yritin tehdä Gridiä Afrikka-aineistosta niin QGIS kaatui aina. Kyse saattoi olla tiedoston koosta tai jostain muusta, mutta en tiedä mikä oli kyseessä, koska joka kerta vaikka QGIS käynnisti uudestaan niin kaatui jälleen kyseisessä prosessissa.

Näin eteni viimeinen kurssikerta itselläni ja jälleen kerran tuli huomattua kuten Santeri Saarinen oli maininnut omassa blogissaan, että ilman Artun auttavaa kättä totuus QGIS-ohjelman hallitsemisesta näyttäytyi eri tavalla kuin osasi odottaa. Voin siis todeta, että vielä olisi monia tunteja edessä ennen kuin muistaisi erilaisia toimintoja enemmän ja osaisi niitä hyödyntää, mutta ehkä perus toiminnot joilla pystyy tekemään paljon on jollain tavalla hallussa ja uskaltaisin sanoa, että kehitystä on tullut kurssin alusta. Isot kiitokset Artulle nimittäin QGIS-ohjelman kanssa toimiminen ja siinä kehittyminen on suuresti Artun takia. Itselleni ainakin tällainen erittäin yksityiskohtainen opetus näiden asioiden kanssa toimi hyvin, nimittäin aikaisempaa kokemusta tällaisista ohjelmista itselläni ei ole yhtään. Yleisesti ottaen kurssista jäi mukava fiilis ja tulevana opettajana voisin varmasti mielelläni hyödyntää kyseistä ohjelmaa ja tällaisia asioita oppilaiden kanssa, kunhan olen itse kerrannut QGIS käyttöä ennen opetustilannetta.

 

 

Lähteet:

Saarinen, Santeri. (2021). Santerin kurssiblogi 7. Viimeinen rypistys. Viitattu 10.3.2021 Saatavilla: https://saarinengeoinformatiikka.blogspot.com/2021/03/7-kurssikerta.html

 

Ulkoilua ja hasardeja

Hei! Heti alkuun olisi ehkä hyvä ilmoittaa ettei ulkoilu ja hasardit kulkeneet käsi kädessä kuudennella kurssikerralla, vaikka otsikko mahdollisesti antaakin näin ymmärtää. Kuudennella kurssikerralla oli hieman erilainen aloitus, joka oikeastaan oli omasta mielestäni erittäin mukava nimittäin perjantaina kello kahdeksalta herääminen ei välttämättä ole mukavinta, mutta ulkoilemaan lähteminen piristi erittäin paljon! Ulkoillessa tarkoituksemme oli lähteä keräämään paikkatietoaineistoa omasta lähiympäristöstä kirjaamalla erilaisista kohteista sijainteja, jonka jälkeen kyseisille havaintopisteille liitimme tietoja niiden viihtyvyydestä ja turvallisuudesta. Tehtävään hyödynsimme puhelimeen saatavaa sovellusta “Epicollect5”, joka mahdollisti myös kuvien ottamisen ja liittämisen havaintopisteisiin. Palattuamme takaisin sisälle zoomin pariin Arttu puolestaan muokkasi tiedon sellaiseksi, että saimme sen itsellemme QGIS-ohjelmaan, josta pystyimme jatkamaan alueen/kartan interpolointiin.  Interpolointi sai aikaiseksi mielenkiintoisen kartan, josta pystyy tarkastelemaan esimerkiksi alueen viihtyisyyttä (ks. Kuva 1.) värien avulla ja tässä esityksessä punainen on vähiten viihtyisä paikka ja sininen on viihtyisin. Värit perustuvat havaintopisteille annettuihin arvoihin 1-5 välillä, joista 1 on punainen ja sininen on 5. En halunnut zoomata karttaa liian pieneksi, että erilaisia tuloksia näkyisi kuten selvä punaisen sävy.

Kuva 1. Interpoloitu karttalehti havaintopisteiden mukaan.

 

Kouluopetukseen tarkoitettua tarkastelua maanjäristyksistä ja tulivuorten purkauksista.

Itsenäistehtävän tarkoituksena oli luoda erilaisia karttoja kouluopetukseen, joiden avulla pystyy tarkastelemaan erilaisia hasardeja kuten tulivuorten purkauksia ja voimakkuudeltaan erilaisia maanjäristyksiä ja niiden välisiä mahdollisia yhteyksiä. (ks. kuvat 2, 3 ja 4). Kuvasta 2. on huomattavissa maanjäristyksien sijoittumisen avulla mannerlaattojen yhteys maanjäristyksiin, mutta tämä ei tietenkään anna kuin visuaalisesti havaittavaa informaatiota ja näin ollen se jättää oppilaan tutkimisille vielä paljon tilaa. Kaikista näistä kartoista on havaittavissa, että tulivuorten purkaukset ja maanjäristykset sijoittuvat osittain samoille alueille ja näin ollen sitäkin voisi pohtia enemmän oppilaiden kanssa. Uskoisin, että tällainen visuaalinen esitystapa olisi oppilaille alkuun hyvä, koska tästä on melko helppoa tulkita maanjäristysten ja tulivuorten purkauksien sijainteja ja edellä mainittuja niiden mahdollisia yhteyksiä. Karttojen avulla opettajana voisi jatkaa oletetusti helpommin ja sujuvammin kohti erilaisia tutkimustapoja oppilaiden kanssa nimittäin, kun opettaja on saanut oppilaat viritettyä aiheeseen niin hän pystyy tarjoamaan oppilaille erilaisia mahdollisuuksia jatkoa varten. Oletan, että yksi hedelmällinen tapa olisi myös kysyä oppilailta heidän mielipiteitään, että kuinka karttojen tarkastelusta ja tulkinnasta voitaisiin lähteä jatkamaan kohti tarkempaa ja laajempaa käsitystä kyseisistä aiheista. Edellä mainitun tapainen oppilaiden aito “mukaan ottaminen” saisi varmasti oppilaat paremmin osallistumaan ja kokemaan toimijuuden tunteita.

Kuva 2. Tulivuorten purkauksia ja maanjäristyksiä, joiden voimakkuus 5 tai yli magnitudia, vuosina 2013-2021.               Lähteet: https://www.ngdc.noaa.gov/hazel/view/hazards/volcano/loc-search
https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/

 

 

Kuva 3. Tulivuorten purkaukset ja maanjäristyksiä, jotka ovat voimakkuudeltaan 6 tai yli magnitudia vuosina 2013-2021.      Lähteet: https://www.ngdc.noaa.gov/hazel/view/hazards/volcano/loc-search
https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/

 

Kuva 4. Tulivuorten purkauksia ja maanjäristyksiä, jotka ovat voimakkuudeltaan 8 tai yli magnitudia, vuosina 2013-2021.    Lähteet: https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/
https://www.ngdc.noaa.gov/hazel/view/hazards/volcano/loc-search

 

Lopuksi

Yhdyn Hennan esille nostamiin yksityiskohtiin, että kuvat ovat varmasti opettajalle parhaimpia havainnollistamiskeinoja ja myös oppilaiden kannalta erittäin hedelmällisiä heidän oman pohdinnan puolesta. Vielä lisäksi Hennaa suoraa lainaten “jokainen tulkitsee kuvaa omalla tavalla”, on mielestäni osuvasti sanottu nimittäin oppilaat saattavat tarkastella kuvista ihan eri alueita ja näin ollen myös heidän tulkintansa eroaisivat varmasti jonkin verran toisistaan. Sanotaan, että edellä olevia kuvia oppilas A tarkastelee Afrikan lähettyvillä olevia alueita ja oppilas B vaikkapa Aasiaa ja Tyynenmeren aluetta niin heillä varmasti eroaisi tulkinnat jonkin verran toisistaan, jotka puolestaan rikastaisivat toinen toistaan.

Yleisesti ottaen karttoja oli kiva tehdä, mutta kuten muissakin ryhmissä oli ongelmia esiintynyt Macin kanssa työskennellessä niin eihän se nyt minullakaan voinut onnistua ilman ongelmia. Tästä syystä en pystynyt tarkastelemaan aiempia maanjäristyksiä kuin vuoden 2013 ja sen jälkeisiä tai näin oletin ennen kuin Santeri Saarinen sanoi, että olisihan tuosta toisesta linkistä pystynyt tarkastelemaan myös aikaisempia  maanjäristyksiä. Olin ymmärtänyt jostain syystä kyseisen kurssikerran zoom tallenteita katsoessa, että sieltä pystyisi tarkastelemaan ainoastaan 2013-2021 maanjäristyksiä. Puolestaan ihmeellistä kuitenkin oli tilanne, että tulivuorten purkaukset sain samanlaisella excelin ja QGIS kikkailulla kartalle, mutta maanjäristyksiin liittyvää tietoa (ensimmäisestä linkistä moodlessa) en onnistunut visualisoimaan, vaan sinne ilmestyi joko yksi maanjäristys tai kuusi kappaletta eri maanjäristyksiä. Huomioitavaa on myös, että osa tulivuorten purkauksista mielestäni puuttuu tuolta kartalta nimittäin attribuutti-lista näyttäisi sisältävän useampia kohteita, mutta joissain niistä on latituden tai longituden kohdalla “NULL”. Edellä mainituista syistä esittämäni kartat perustuvat 2013 ja sen jälkeisiin vuosiin. Kaikesta QGIS-ohjelman “takkuilusta” huolimatta kurssikerta oli hieman erilainen, mutta mieluisa ja “Epicollect5” sovelluksena tarjosi kyllä itselleni tulevaisuuteen opettajana yhden uuden opetusvälineen.

 

Lähteet:

Sanaksenaho, Henna. (2021). Hennan kurssiblogi 6, Nykypäivän koulumantsaa! Viitattu 1.3.2021. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/hennablog/