Ensimmäinen kurssikerta 17.1.2023

Tämä blogi käsittelee kurssia Geoinformatiikan menetelmät 1, jossa hyödynnetään QGIS ja Excel ohjelmia oppimaan uusia tapoja ilmaista tietoa ja käsitellä sitä. Ensimmäinen kurssikerta oli vahvasti kertaava aiemmista geoinformatiikan kursseista, käyden läpi perus käsitteitä ja tuovan QGIS ohjelman jälleen käyttöön. En ole itse käyttänyt kyseistä ohjelmaa jo noin puoleen toista vuoteen, joten kurssin alkaminen hyppäämällä suoraan sen jälleen käyttöön oli minulle hyvä lähestymis tapa.

Keskityimme tarkemmin tänään eri tasojen käsittelyyn ja niiden hieno säätöön. Ohjeet annettiin selkeästi ja yksinkertaisesti, joten opetusta oli helppo seurata. Tasaisella tahdilla rakennettiin kurssin ensimmäinen työ, joka käsitteli Itämeren valtioiden typpipäästöjä.

Kuva 1. Valmis kartta Itämeren valtioiden suhteutetuista typpipäästöistä

Karttaa ensimmäistä kertaa tehdessä tapahtui QGIS ohjelmalle tyypillinen moka, jossa tallentaminen ei pitänyt tiedostoja tallessa ja kyseinen versio on nyt kadonnut unholaan. Jouduin siis tekemään kyseisen kartan toiseen kertaan käyttäen avuksi omaa muistiani ja harjoitustehtävän kirjallisia ohjeita.

Olen kaiken tämän jälkeen kuitenkin melko tyytyväinen tulokseen. Kartalta näkee selkeästi suurimmat typpipäästöjen tuottajat, värit ilmaisevat asian negatiivisia konnotaatioita ja kartalta löytyy tarvittava määrä yksityiskohtia. Taikan blogissa tuotiin hyvin esille miten kartan tekijällä on vastuu esittää tieto mahdollisimman neutraalisti, jonka koen tulevan esille omasta esityksestäni. Tieto esitetään objektiivisesti, mutta korostaen eroja visuaalisen selkeyden puolesta.

Kevensin vesistöjen rajoja melko ohkaisiksi ja järviltä poistin ne kokonaan, jotta ne näkyisivät selkeämmin kartalla. Kritisismiä omasta työstäni voin antaa sen ei olevan silmiä miellyttävä, sillä värit ovat hyvin aggressiiviset ja sen jättävän hyvin silmiin pistävän vaikutelman.

Toiseksi tehtäväksi tälle viikolle annettiin tehdä koropleettikartta haluamasta aineistoista. Olin itse melko vähä resurssinen aiemman kartan säädön takia, joten päädyin ottamaan helpoimman vaihtoehdon ja käyttämään kurssilla valmiiksi annettuja kuntiin perustuvia aineistoja. Päätin tehdä kartan ruotisapuhuvien osuudesta kunnista

Kuva 2. Valmis kartta kuntien ruotsienpuhuvasta väestön osuudesta (%)

Jouduin karttaa tehdessä hienosäätämään luokkien kokojen välillä melko paljon, jotta kartta ilmaisisi haluamaani ilmiötä. Luokkien välit eivät ole tasaiset, mutta koen sen ilmaisevan näin paremmin suuren vaihtelun puhujien määrissä Suomen rannikkoalueiden ja sisämaan välillä.  Jälkeenpäin karttaa katseltuna olisin voinut korostaa ääripäitä hiukan enemmän, sillä erot 10% osuuden ja 90% osuuden välillä ovat hyvin suuret, mutta 10%- ja isommat osuuden väestöstä ovat silti merkittävä määrä, joten voin ymmärtää menneitä ajatus prosessejani.  Kartta on mielestäni onnistunut esityksen kannalta, sillä värejä seuraamalla näkee ilmiön painotuksen ja ylimääräistä tietoa kartalta ei löydy.

Jaakkola T. 2024 Taikamatkalla GIS-velhoksi https://blogs.helsinki.fi/jztaika/