Osa 1: QGis ja sen jälkeiset tunnelmat

Ensimmäinen Geoinformatiikan menetelmät 1 -luentokerta on nyt takana päin tuoden mukanaan monenlaista uutta ja jännittävää asiaa geoinformatiikan maailmasta. Ensimmäisellä kurssikerralla meidät tutustutettiin QGis -ohjelmiston saloihin, kun saimme kokeilla Itämeren typpipäästöjä käsittelevän aineiston käsittelyä ja siihen pohjautuvan kartan luomista. Saimme myös oppia kyseisen ohjelmiston takana olevan joukko sitä kehittäviä vapaaehtoisia. Onkin hienoa, että kuka tahansa voi ladata QGis:n omalle koneelleen ja näin hyödyntää sitä tarpeittensa mukaan.

QGis oli itselleni vieras ohjelmisto, minkä vuoksi tunnilla saadut yksityiskohtaiset ohjeet sen käynnistämisestä valmiin kartan viimeistelemiseen ja tallentamiseen tulivat tarpeeseen. Vaikka uudet asiat tuntuvat aina aluksi hämmentäviltä ja ylitsepääsemättömiltä, päivän päätteeksi jäi pinnalle ahdistuneisuuden tunteen sijaan kuitenkin innostuneisuus uuden oppimisesta. Erityisesti mieleeni jäi attribuuttitaulukon tietojen visualisointiin liittyvät asiat, kuten luokkajakojen ja värityksen merkitys karttaa valmistellessa. Opettelimme myös, kuinka lisätä tietoa attribuuttitaulukkoon laskutoimitusten avulla. QGis:n erilaiset työkalut tulivat tutuiksi virheiden ja uusiksi ottamisten myötä.

Lopputulokseen olin tyytyväinen. Aluksi monimutkaiselta tuntuva tehtävä olikin loppujen lopuksi melko yksinkertaista luoda, ja tilaa oli myös omalle tulkinnalle ja mieluisen värimaailman valitsemiselle. Kartan päätavoitteena on kuitenkin selkeys ja viestin välittyvyys, joissa karttani kaikessa yksinkertaisuudessaan onnistui mielestäni kohtuullisen hyvin. Kuitenkin kuten Iina blogissaan totesi, myös omassa kartassani väritystä olisi pitänyt säätää siten, ettei Viro olisi vaarassa sekoittua Itämeren saastuttajavaltioiden ulkopuolisiin valtioihin.

Itämeren typpipäästöjä kuvaavan kartan lisäksi saimme itsenäisesti tehtävän harjoituksen, jossa tuli kurssikerralla opittuja taitoja hyödyntäen luoda koropleettikartta. Kartasta ilmenisi jokin vapaasti valittava muuttuja, kuten asukasluku tai työttömien osuus. Koropleettikartta käsittää koko Suomen alueen ja aluerajaus on kuntakohtainen. Omaan karttaani päätin kuvata ruotsinkielisten osuutta Suomen väestöstä kunnittain.

Koropleettikartta kuvastaa ruotsinkielisten suhteellista osuutta kunnan väestöstä. Kartan tilastoaineiston luokitustapana käytin luonnollisia luokkavälejä. Koropleettikartalta korostuu etelässä mm. kaupungit Turku ja Raasepori. Ahvenanmaa näkyy kartalla tummana, voimakkaasti ruotsinkielisenä alueena, kuten myös Pohjanmaan rannikolla kaupungit kuten, Kruunupyy, Pedersöre ja Närpiö.

Kartta havainnollistaa kuvaamansa ilmiön moitteettomasti. Alkuperäisenä tarkoituksenani oli kuitenkin luoda vielä toinen koropleettikartta, jossa ilmenisi väestön hyvinvointi ja vertailla sitten näitä kahta karttaa keskenään. Taidot eikä kärsivällisyys kuitenkaan riittänyt ulkopuolisten muuttujien lisäämiseen. Opittavaa onkin siis vielä paljon, ennen kuin voin kutsua itseäni QGis-ekspertiksi.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *