Osa 3: Tulvia ja timanttikaivoksia

QGis alkaa viikko viikolta tuntua tutummalta ja kokonaiskuva alkaa jo hahmottua. Vaikka yksityiskohtaiset ohjeet tuntuvat vielä hyvin tarpeellisilta, tehtävänantojen logiikka on jo hieman paremmin ymmärrettävissä.

Tällä viikolla opettelimme lähdeaineiston datan yhdistämistä jonkin yhteisen tekijän mukaan. Käsittelimme Afrikan valtioista koostuvaa tietokantaa, johon kuitenkin kaikki hyvin pienetkin saaret oltiin eritelty omaksi datakseen. Kun kaikki saman valtion rajojen sisäpuolelle kuuluvat alueet oltiin liitetty yhteen, tuli aineiston käsittelystä paljon helpompaa.  

Afrikka-aineistoa hyväksi käyttäen harjoittelimme uuden datan tuomista tietokantaan, jota yritin  ensimmäisen kerran jo viikon 1 harjoituksessa siinä onnistumatta. Oli siis hyvin mukavaa vihdoin ymmärtää, miten uusi data liitetään tietokantaan. Parannellun lähdeaineiston kanssa oli lopulta mahdollista visualisoida eri muuttujia, kuten timanttikaivoksien ja konfliktien esiintymistä Afrikassa. Muuttujien välisten korrelaatioiden vertailu oli hyvin mielenkiintoista, mutta kuten Vilma blogissaan pohti, tulee ilmiöiden korrelaatiosuhdetta tarkasteltaessa olla kriittinen – muuttujat eivät aina kulje käsi kädessä, vaikka se siltä näyttäisikin. 

Alla vielä otos käsittelemästämme materiaalista.

Afrikan mantereelta siirryimme lopulta takaisin Suomeen. Tehtävänä oli luoda kartta Suomen tulvaherkistä alueista sekä järvisyydestä.  

Visuaalisesti valmis kartta oli aika lailla katastrofi. Vaikka ympyrädiagrammit tuovat alueesta lisäinformaatiota, ne vievät aivan liikaa tilaa ja peittävät siten alleen paljon tärkeää informaatiota tulvaindeksistä.

Tarkasti tutkimalla voidaan kartasta ehkä kuitenkin vetää jonkinnäköisiä johtopäätöksiä: Kuten Amanda blogissaan asian tiivisti, tulvaindeksillä ja järvien määrällä on selkeä yhteys. Kun alueella ei ole vesivarastona toimivia järviä, on tulvan riski suurempi. Varsinkin keväisin joet tulvivat herkästi. Tämä on yleistä esimerkiksi Pohjanmaalla, missä tasainen maasto ja vähäjärvisyys altistavat jokien tulvimiseen. 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *