Osa 6: Isopleettejä ja itsenäisesti tuotettuja karttoja

Raikkaan talvisessa ulkoilmassa työskentely kuudennella geoinformatiikan menetelmät- kurssikerralla tuntui mukavalta vaihtelulta tietokoneen äärellä tuskasteluun. Epicollector5-sovelluksen avulla loimme paikkatietoaineistoa kampuksen lähialueilta. Tässä hieman kuvamateriaalia:

 

Keräämästämme aineistosta saimme aikaan isopleettikartan kampuksen lähialueiden turvallisuudesta, esimerkiksi Elinan blogista löytyy kuvamateriaalia kyseisestä katasta. Interpoloinnin toteutus ei sujunut täysin mutkattomasti, mutta lopputulos oli hyvä. Tosin ei ehkä niin kovin informatiivinen, sillä kartta saa erot alueiden välisessä turvallisuudessa näyttämään liioitellun suurilta – kaikki kurssilaisten vierailemat alueet ovat kuitenkin suhteellisen turvallisia. Kartasta kuitenkin huomaa sen, että erityisesti risteykset ja suurien teiden läheisyys koetaan turvattomuutta aiheuttamina alueina.

Lopuksi saimme vielä luoda itsenäisesti kartat valitsemistamme muuttujista. Aineisto tuli tuoda netistä ja muuttaa oikeanlaiseen muotoon, mikä tuottikin eniten päänvaivaa tehtävänannossa. Vaikeuksista kuitenkin selvittiin ja lopputulokset näyttävät tältä:

1. Maanjäristykset maailmalla. Ensimmäinen kartta kuvaa vuosien 1950 ja 2019 välillä tapahtuneita, yli 6,5 magnitudin maanjäristyksiä. Taustalla oliva interpolointi kuvaa samaa muuttujaa. Kartassa näkyy tummemmalla alueet, jotka ovat selkeästi herkempiä maanjäristyksille, kuten Etelä-Amerikan länsirannikko sekä Kaakkois-Aasian valtiot. Kartta on mielestäni melko selkeä ja legenda helposti tulkittavissa. Interpolointi ei selity legendassa, mikä oli tietoinen valinta karttaa tehdessäni. Ulkopuolisen silmissä se saatta kuitenkin olla hieman hämmentävää. Eri magnitudin maanjäristyksiä kuvaavat pisteet ovat ehkä hieman epäselvät, sillä 6,5-6,6 asteiset järistykset dominoivat kartassa ehkä himan liikaa. Toisaalta niitä myös tapahtuu paljon voimakkaampia järistyksiä enemmän. Olisin ehkä voinut jättää ne kartasta kokonaan pois, jotta vain hyvin voimakkaat maanjäristykset korostuisivat.

2. Toinen kartta kuvaa maailman tulivuoria. Taistelin kartan aineston kanssa pitkään, enkä lopulta onnistunut jostain syystä lataamaan sitä kokonaan. Tästä syystä kartasta puuttuu noin 1000 tulivuorta… Kartan 456:sta tulivuoresta ehkä kuitenkin saa jonkunlaisen käsityksen tulivuorien sijainnista, ja kun sitä vertaa edelliseen karttaan voin löytää useita yhtymäkohtia. Mainittakoon vielä, että Ruotsissa EI ole tulivuorta. Tiedostossa on luultavasti jonkin näköinen sijaintiin liittyvä virhe: piste viittaa Islannin Laki-tulivuoreen.

3. Kolmas kartta kuvaa niin maanjäristyksiä kuin tulivuoriakin. Mielestäni tämä kartta toimisi parhaiten opetuksessa, sillä se on selkeä eikä (mielestäni) turhaa interpolointia ole lainkaan. Kartta havainnoillistaa selvästi, miten tulivuoret ja maanjäristykset sijaitsevat suurelta osin samoilla alueilla. Kaikki yli 7,4 magnitudin järistykset ovat merkitty saman arvoisiksi, eli liian yksityiskohtaista informaatiota ei ole. Karttaan olisi voitu lisätä valtioiden rajat tulivuorien ja maanjärsityksien sijaintien havainnoillistamiseksi. Lisäyksenä vielä, että tulivuoriaineisto on sama kuin edellisessä kartassa, eli noin 1000 tulivuorta on edelleen hukassa. (eikä Ruotsissa edelleenkään ole tulivuorta) Opetustarkoitukseen kartta ei siis ole täysin ideaali :D 

Muiden kurssilaisten tekemistä kartoista pidin erityisesti Sinin kartasta, jossa kuvattiin maanjäristyksen hyposentrin sijaintia, sekä Emilian kartasta, johon oltiin merkitty eri voimaisia maanjäristyksiä eri symboleilla. Siitä näki selvästi voimakkaampien maanjäristyksien olevan harvinaisempia.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *