Rikoksentorjuntatutkimus

Rikoksentorjunnan toimenpiteiden arviointi on tärkeää, koska yhteiskunnan resurssit ovat niukkoja. Siksi rikollisuutta ehkäisevien toimien olisi hyvä perustua tutkimustietoon. Kriminologinen tutkimus voi olla yhteiskunnallisesti vaikuttavaa esimerkiksi juuri tuottamalla ja koostamalla korkeatasoista tietoa toimenpiteiden vaikutuksista.

Rikoksentorjuntaneuvoston tutkimusjaosto
Rikoksentorjuntaneuvostossa toimii tutkimusjaosto, joka tukee neuvoston työtä ja rikoksentorjunnan tutkimusperustaa. Jaoston huomion kohteena ovat muun muassa rikoksentorjunnan tutkimuksen edellytykset ja infrastruktuurit, vaikuttavuustutkimuksen osaaminen ja koulutus, rikoksentorjunnan tutkimuksen resurssit, arviointi- ja kokeilukulttuurin edistäminen sekä avoimen datan periaatteen tukeminen.

Rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen tietokanta
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti on yhdessä Rikoksentorjuntaneuvoston tutkimusjaoston kanssa kehittänyt rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen tietokantaa, joka pyrkii sisällyttämään alan kaiken kotimaisen arviointitutkimuksen. Jos olet harjoittanut rikoksentorjunnan arviointitutkimusta, kannattaa syöttää oma tutkimus tietokantaan. Tietokannasta löytyy myös kooste sinne jos sisällytetyistä arviointitutkimuksista. On järkevää perehtyä tietokantaan, jos on esimerkiksi suunnittelemassa rikoksentorjunnan toimia tai niiden arviointia.

Esimerkkejä rikoksentorjunnan tutkimuksesta
Rikoksentorjunnan yksittäisiä toimenpiteitä koskeva arviointitutkimus voidaan karkeasti jakaa kolmeen tyyppiin: olemassa olevaa vaikuttavuustietoa koostaviin systemaattisiin katsauksiin, prosessiarviointeihin ja vaikuttavuusarviointeihin. Seuraavassa on kustakin näistä yksi esimerkki, jotka olen valinnut Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin kriminologisen yksikön tutkimustoiminnan piiristä.

Systemaattinen katsaus: Danielsson, Petri & Mäkipää, Leena (2012). Systemaattinen katsaus sähköisen valvonnan vaikuttavuuteen. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 114, Helsinki.

Prosessiarviointi: Keisala, Hertta (2006). Parisuhdeväkivalta moniammatillisen työn kohteena. Arviointitutkimus Espoon lyömättömän linjan toiminnasta parisuhdeväkivallan lopettamiseksi. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 68, Helsinki.

Vaikuttavuusarviointi: Aaltonen, Mikko & Hinkkanen, Ville (2014). Katuväkivaltatyön vaikuttavuus: HelsinkiMission Aggredi-ohjelman arviointi. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen verkkokatsauksia 40/2014.

Tutkimuksen näyttötasoissa on eroja
Prosessi- ja vaikuttavuusarvioinneilla on molemmilla oma tärkeä tehtävänsä, mutta vain jälkimmäinen pystyy arvioimaan toimenpiteen vaikuttavuutta. Myös vaikuttavuustutkimuksissa on eroja näyttötasossa eli siinä, miten vahvoja johtopäätöksiä niiden pohjalta voidaan tehdä syysuhteista. Kriminologiassa usein käytetty Marylandin asteikko luokittelee vaikuttavuustutkimukset viiteen tasoon sen mukaan, kuinka vahva on asetelman näyttötaso. Esimerkiksi Aaltosen ja Hinkkasen (2014) tutkimus katuväkivaltatyön vaikuttavuudesta asettuu tasolle neljä; siinä toteutettiin ennen- ja jälkeen-mittaukset sekä koeryhmässä että kaltaistetussa vertailuryhmässä. Marylandin asteikon korkeimmalle näyttötasolle tasolle (5) sijoittuvat satunnaistettuun koeasetelmaan perustuvat tutkimukset.