Kolmas kurssikerta

Kolmannella kerralla käsittelimme tietokantoja. Ensin harjoittelimme Afrikan tietokannalla. Valmiina tietokantana oli Afrikan maiden rajat esittävä karttakuva. Aluksi taulukossa oli valtion sisäisiä alueita omina riveinään (esim. saaria), joten tietokantaa piti siivota näyttämään vain valtiot. Sitten oli tarkoitus liittää Afrikan sijaintitietoihin ominaisuustietoja: toisista tietokannoista liitettiin sarakkeita Afrikan taulukkoon. Taulukkoon saatiin tiedot Afrikan maiden väkiluvuista, internetin käyttäjistä, Facebookin käyttäjistä, sekä timanttikaivosten, öljykenttien ja konfliktialueiden sijainnit.

Konfliktien sijainnin ja ajankohdan perusteella voisi luoda karttaesityksiä, joissa näytetään konfliktit eri vuosikymmeninä. Näin tilanteen kehittyminen koko Afrikan mittakaavassa tulisi esille. Timanttikaivosten hyödyntämisen aloitusvuoden ja niiden tuottavuusluokittelun välistä korrelaatiota voisi tutkia kahden muuttujan teemakartalla. Saman tempun voisi tehdä öljykentille. Internetkäyttäjien lukumäärästä eri vuosina voisi tehdä koropleettiteemakarttoja, jossa tummempi väri tarkoittaa isompaa osaa väestöstä internetin käyttäjinä.

Tehtävä 1:ssä tehtiin tulvaindeksikartta Suomesta (Kuva 1). Kartta esittää valuma-alueiden tulvaindeksit, eli keskiylivirtaama jaettuna keskialivirtaamalla. Suuren tulvaindeksin valuma-alueilla jokien virtaamassa on enemmän vaihtelua ja ne tulvivat enemmän. Tulva-indeksit ovat neljässä luokassa luonnollisilla luokkaväleillä. Kartalla on myös kunkin valuma-alueen järvisyysprosentti, eli järvien pinta-alan osuus alueen pinta-alasta. Huomaamme, että suuren tulva-indeksin alueilla on vähän järviä. Tässä näkyy järvien merkitys vesivarastoina, jotka tasaavat virtaaman vuosittaista vaihtelua ja ehkäisevät näin tulvia. Tulvaisimmat alueet ovat rannikoilla, pääosin Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Pyry Lehtosen tietojen mukaan Pohjanmaalla merkittävä tulvien aiheuttaja on keväisen lumien sulamisen aikaan syntyvät jääpadot. Uudellamaalla taas asfalttipinnoitteen suuri määrä voi edistää tulvimista (Lehtonen 2017).

 

Kuva 1. Suomen valuma-alueiden tulvaindeksit ja järvisyysprosentit.

Valuma-alueen koko näyttää myös vaikuttavan virtaaman äärevyyksiin. Suuren tulva-indeksin valuma-alueet ovat kaikki pieniä tai melko pieniä. Suuren tulvariskin alueet ovat tasaisia ja vähäjärvisiä rannikkoalueita, jossa kevään sulamisvedet pääsevät herkästi tulvimaan laajoillekin alueille.

Lähteet:

Lehtonen, Pyry (2017). Kurssikerta III Lagin kosto. <https://blogs.helsinki.fi/lepylepy/> Luettu 8.3.2017

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *