Neljäs kurssikerta

Ensimmäisenä aiheena oli ruudukon ja ruutukarttojen tekeminen. Grid Maker -työkalulla saa piirrettyä haluamansa kokoisen ja haluamallaan ruutukoolla olevan ruudukon. Rajasimme tehtävää varten pääkaupunkiseudun 500 metrin ruutukoolla. Luotuun Grid-tietokantaan sitten tehtiin uusi sarake (Table Structure> Add Field), johon haettiin toisesta tietokannasta tiedot jokaisen pääkaupunkiseudun rakennuksen asukkaiden lukumäärästä (Update Column). Join -toiminnolla saatiin liitettyä kuhunkin ruutuobjektiin sen sisällä olevat asukkaat. Kun vielä Select-kohdassa valittiin vain ne ruudut joissa asuu ihmisiä, saatiin tehtyä teemakartta väestöntiheydestä (Kuva 1).

Kuva 1. Väestöntiheys pääkaupunkiseudulla. Väestön lukumääräinen sijoittuminen 500 metrin ruutuihin.

Varsinaisena blogitehtävänä valitsin Pks-vaki -tietokannan (suppeasta) valikoimasta aiheeksi ulkomaalaisten sijoittumisen. Tiedot sai kartalle seuraamalla samoja askeleita kuin ensimmäisessä harjoituksessa. Kartalla näkyy ulkomaan kansalaisten sijoittuminen pääkaupunkiseudulla 500 metrin ruutuihin (Kuva 2). 500 metrin ruutukoko vaikutti sopivalta, ja opin kurssitoverien kokemuksista, että 250 metrin ruudukko on liian pienipiirteinen ja vaikeasti luettava. Esimerkiksi Saara Varis perusteli omaa päätymistään 500 metrin ruutukokoon sillä, että 800 metrin ruudut olivat informaatioarvoltaan heikkoja ja 250 metrin ruudut tuottavat liian yksityiskohtaisen kuvan, mikä haittasi luettavuutta (Varis 2017).

Kuva 2. Ulkomaalaisten asutustiheys pääkaupunkiseudulla. Asukkaiden lukumäärä 500 metrin ruudukossa.

Yksinään tämä kartta jättää hieman kylmäksi. Ulkomaalaisia näyttäisi olevan siellä missä ennestään tietää asuvan muutenkin paljon ihmisiä. Vertailu väestöntiheyskarttaan osoittaakin, että ulkomaalaisia on pääsääntöisesti enemmän juuri siellä, missä on suurempi väestöntiheys. Karttoja vertaamalla on vaikea nähdä pieniä eroja alueiden välillä. Kauniainen ja Pohjois-Helsinki, sekä osat Espoon ja Vantaan toiseksi harvimmin asutuilta alueilta näyttäisivät olevan vähäisen ulkomaalaisasutuksen alueita. Itä-Helsingissä on ennakkokäsitykseni mukaan keskimääräistä enemmän maahanmuuttajia, mutta tässä vertailussa mitään dramaattista eroa ei näy.

Absoluuttisten arvojen sijaan paremmin ulkomaalaisten sijoittumista kuvaisi suhteelliset arvot, eli kuinka monta prosenttia kunkin ruudun asukkaista ei ole Suomen kansalaisia. Karttakuvista ja luokkien kokoja vertaamalla näkee kuitenkin, että ulkomaalaiset ovat sijoittuneet pienemmälle pinta-alalle kuin koko väestö.

Lähteet:

Varis, Saara (2017). Ruututeemakarttoja joka lähtöön. <https://blogs.helsinki.fi/saavaris/> Luettu 14.3.2017

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *