Viides kurssikerta

Viidennellä kurssikerralla – josta on nyt jo useampi viikko* – tehtiin lisää bufferointia. Perusteellisten työohjeiden avittamina puursimme läpi tehtävien, jotka tuottivat ajoittain päänvaivaa. Bufferoinnilla tutkiskeltiin Helsingin Malmin lentokentän ja Helsinki-Vantaan lentokentän melun vaikutusalueita. Melu leviää joka suuntaan ja vaimenee tasaisesti etäisyyden kasvaessa, joten bufferointi on oiva työkalu melun vaikutusalueiden selvittämiseen. Toki maastonmuodot vaikuttavat meluhaittoihin, mutta noin niin kuin yleensä. Tunnin tehtävien vastaukset löytyvät taulukosta 1.

Taulukko 1. Tehtävien vastaukset.

Sain tehtyä melkein valmiiksi itsenäistehtävän, joka koski putkiremontteja Helsingissä. Melkein. Tähän tehtävään ei ollut työohjeita, jolloin saatiin selville todellinen osaamisen taso. Sitten sain kuulla, ettei itsenäistehtäviä 3-5 edes ollut pakko tehdä. Esimerkillisenä opiskelijana jätin asian sikseen.

Blogitehtävänä oli pohtia mielestään MapInfon tärkeimpiä työkaluja, minkä käyttö sujuu jo ja missä kaipaisi lisäharjoitusta. Tärkeimpiä työkaluja erilaisten maantieteellisten kysymysten selvittämisessä on ainakin teemakarttojen luominen ja tietokantojen muokkaamisen välineet. Grid-teemakartta on myös hyödyllinen, ja käsittääkseni paljon käytetty tutkimuksissa. Aina ei haluta ennalta rajattujen alueiden tietoja kartalle, jolloin gridi tarjoaa vaihtoehdon, missä ilmiön esiintymisen alueelliset vaihtelut voidaan esittää melko tarkallakin sijainnilla. Nämä työkalut taitavat olla jo aika hyvin hallussa. Tietokantojen tietojen yhdistämisen hahmottamisessa on ongelmia. En jotenkaan ilman ohjeita hahmota milloin sitä Join-nappia tulisi käyttää – tai en nyt ainakaan muista. Oleellista olisi myös osata liittää karttakuva koordinaatistojärjestelmään. Tämän harjoittelimme kertaalleen, mutta asia kaipaisi kertausta.

MapInfo ei ole ohjelmana täydellinen. Jotkin toiminnot on toteutettu niin, että niiden toimintalogiikka on vaikea muistaa, ihan vain siksi että työkalut ja valintaikkunat ovat kömpelöjä ja ehkä ”epä-intuitiivisia”. Olen samaa mieltä rajoittamattomien Undo- ja Redo -nappien tarpeellisuudesta kuin esim. Sonja ja Tanja (Koivisto 2017; Palomäki 2017).  Monet ovat blogeissaan tuskailleet ohjelman hankaluutta. Itselläni oli aiempaa kokemusta ohjelmasta, joten sen ominainen tönkköys oli jo tuttua. Aiemmasta kokemuksesta ei kyllä tunnu olleen hyötyä, sillä olen ohjelman kanssa aika jäissä. Voisiko olla, että ohjelman käytön opettelu puhtaalta pöydältä on helpompaa…? QGIS:in käyttöä mielenkiinnolla odotellen…

*note to self: opintopäiväkirjat ja blogit pitää jatkossa tehdä mahd. pian kurssikerran jälkeen -> säästyy paljolta tuskalta

Lähteet:

Koivisto, S. (2017). Bufferoinnin alkeet ja itsenäistä analyysiä. https://blogs.helsinki.fi/kosokoso/2017/02/20/bufferoinnin-alkeet-ja-itsenaista-analyysia/ Luettu 16.3. 2017

Palomäki, T. (2017). 5. Kurssikerta. https://blogs.helsinki.fi/ptanja/2017/02/15/5-kurssikerta/ Luettu 16.3.2017

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *