Viikko 2: Ymmärrys projektioista

Moro lukijat!

Mukava kirjoittaa tätä blogia taas rankan viikon jälkeen.  Onhan tätä ollutkin ikävä! Tällä viikolla GIS-piireissä jatkoimme QGIS:llä taiturointia. Vertasimme erilaisia projektioita kyseisessä, ihanassa sovelluksessa. Lisäksi opin rajaamaan ja mittaamaan alueita. Kuvassa 1 näkee, miten jopa minä osasin rajata Pirkanmaan helposti QGIS-sovelluksessa.

Kuva 1. Kuva Pirkanmaan alueesta kartalla.

 

Projektioita vertaillessa huomasin, miten erilaiselta Suomen kartta näyttää eri projektioilla ja sen, miten pinta-ala muuttuu. Mittasin saman matkan Suomen Lapista ja eri projektioilla pinta-alasta tuli paljonkin suurempi (kuva 2). Esimerkiksi Winkel Tripel -projektiolla pinta-ala oli vain 4794 kilometriä, kun taas Mercatorin projektiolla alueen koko olikin jo 39376 kilometriä.

Kuva 2. Kuvakaappaus taulukosta, josta pystyy
vertailemaan saman alueen pinta-alaa
neliökilometreissä eri projektioilla.

 

Vertasin Mercatorin projektiota ETRS-TM35FIN:iin. QGIS-ohjelmiston mukaan Suomen Lappi on Mercatorin projektiossa jopa kahdeksankertainen (kuva 3). Myönnettäköön, että ehkä näiden erojen tajuamisessa oli itsellä päässä jotain ongelmaa, mutta muuten QGIS-ohjelmiston käyttö sujui Artun ohjauksella täydellisesti. Tässä huomaa hyvin miten pahasti Mercator vääristää erityisesti napa-alueiden läheisyydessä olevien alueiden kokoja.

Kuva 3. Karttakuva, jossa näkyy erot ETRS-
TM35FIN:n ja Mercatorin välillä.

Innostuin tekemään vertailun myös vielä Robinson-projektion ja ERTS-TM35FIN:n välillä. Erot eivät olleet yhtä suuria kuin Mercatorin projektion kohdalla (kuva 4). Lapissa oli tässäkin projektiossa suurin ero: Robinsonin projektio kuvasi Lapin 1,34-1,416 kertaa suurempana kuin ERTS-TM35FIN.

Kuva 4. Karttakuva Robinsonin projektion

ja ERTS-TM35FIN:n välillä.

En ole tajunnut aiemmin juurikaan projektioiden eroja, joten tämä selvensi niitä huomattavasti itselle. Näiden harjoitusten avulla opin myös käyttämään QIS:iä entistä paremmin. Vaikka ensimmäisessä blogipostauksessani kirosinkin sen syvimpään maanrakoon, niin saatan jopa alkaa tykkäämään erilaisista karttaharjoituksista. Samoilla linjoilla ovat olleet myös muut opiskelijat: Elin Stråhlmann kirjoittaa blogipostauksessaan: “Nu känner jag mig aningen mer bekväm med QGIS, och jag insåg att jag (till och med!) tyckte det var roligt att pyssla med olika kartframställningar och verktyg. Nu är jag betydligt mer nyfiken på vad som komma skall!” (Elins kursblogg). En voisi olla enempää samaa mieltä. Innolla jään odottamaan ensi kurssikertaa!

 

Ensi kertaan!

 

 

 

 

Lähteet:

Stråhlmann, Elin (27.1.2023) [blogikirjoitus]. Elins kursblogg (luettu 30.1.2023)

Vecka 2 – Kartprojektioner i QGIS

 

 

Ensimmäinen kurssikerta 17.1.

Moikka!

Tervetuloa blogini pariin. Tässä blogissa hajoillaan geoinformatiikan parissa. Geoinformatiikka on aiheuttanut harmaita hiuksia jo muutaman kuukauden opintojeni aikana liikaa, joten toivottavasti tällä kurssilla suunta muuttuu. Tässä blogissa kuulette rehellisiä mielipiteitä. Turhat lässyttelyt on jätetty pois.

Ensimmäisellä kurssikerralla teimme kartan QGIS-ohjelmistolla. Kyseinen ohjelmisto on itselle tuttu MAA-104 kurssilta, jossa käytimme kyseistä ohjelmaa hyvin pintapuolisesti. Tunnilla tehdyssä kartassa (kuva 1) näkyy hyvin osaamiseni: sitä ei ole. Jotain aina menee pieleen, minkä takia QGIS-ohjelmisto (tai muutkaan karttaohjelmat) eivät ole suosikkejani. Ensimmäisellä kurssikerralla kävimme läpi siis QGIS:n perustoimintoja. Silti jollain tavalla onnistuin mokaamaan kartan teon, vaikka teimme sen yhdessä. Lisäksi tallennusvaiheessa tuli jotain ongelmia, jonka takia jouduin tekemään karttaa uudelleen.

Kuva 1. Kuvakaappaus ensimmäisellä tunnilla
tehdystä kartasta.

Kotona piti tehdä kartta Suomen kunnista samalla tavalla (kuva 2). Tässäkin oli suuria ongelmia, mutta onneksi yliopistolla tätä tehdessä sain apua hienosti Anna Liljeforsilta (kiitos Annalle! ❤️). Olin tekemässä karttaa aivan eri tavalla kuin pitäisi, esimerkiksi en olisi osannut avata edes Symbology-välilehteä. Onneksi tästä ongelmasta selvittiin Annan avulla. Lopulta sain kartan tehtyä, eikä tässä ollut ongelmia. Kartalle osasin kuitenkin lisätä omatoimisesti mittakaavan ja legendan. Edistystä tämäkin!

Kuva 2. Kartta ruotsinkielisten osuuksista
kunnittain.

Ensi viikon avautumisiin,

terkuin Joonas