Month: February 2023

Heipä hei lukijat!

 

Kävelimme ulkona ja arvioimme numeroilla, miten koimme tietyn kohteen. Käytimme tähän Epicollect5-sovellusta. Kaikki data tallennettiin pilveen, josta tehtiin kartta. Kartassa interpoloitiin pisteet ja näissä tarkasteltiin alueen turvallisuutta. Siniset pisteet ovat turvallisia ja punaiset pisteet epäturvallisia.

 

Sitten tarkastelimme maanjäristyksiä ja tulivuoren purkauksia. Näiden sijainneilla on yhteys: Siellä missä on tulivuoria, on myös maanjäristyksiä. Kartoista pystyimme selkeästi havaitsemaan, että tulivuoria on eniten Indonesiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan rannikoilla. Saman havainnon on tehnyt Vilma Valto blogissaan “Valto vs. Geoinformatiikan menetelmät 1”. Molemmat myös havaitsimme, että yli viiden magnitudin maanjäristyksiä on ollut vuosina 1900-2012 lähes kaikkialla maailmassa, mutta ei lähelläkään Suomea.

Ensi kerta on jo viimeinen kerta, joten sitä kovasti odotellessa! Viimeisen blogitekstin jälkeen blogini hiljenee lopullisesti.

Hei hei, ensi kertaan eli viimeiseen kertaan!

 

 

 

Lähteet:

https://media0.giphy.com/media/BEob5qwFkSJ7G/200w.gif?cid=6c09b952u9r1akjxbtu43672jhxgu5is6bgtu84qmowoe6k0&rid=200w.gif&ct=g

Terveppä terve lukijat!

 

Tällä viikolla (tai oikeastaan jo kaksi viikkoa sitten, koska blogin kirjoittaminen on jäänyt) luennolla käytimme Buffer-työkalua, jonka “sisäistämisessä oli tosin pientä alkukankeutta, mutta eteneminen lähti sutjakkaasti käyntiin. (Joel Schüle, MAA-202 Joel Schüle, 20.2.2023). Samaistun Schülen tekstiin, sillä aluksi Buffer-työkalun käytöstä ei meinannut tulla mitään, mutta loppua kohden tajusin kuinka sitä käytetään. Käytimme tätä Buffer-työkalua Pornaisten alueen tarkasteluun. Tutkimme koululaisten pyöräilymatkaa kouluun.

Käytimme myös “Join attributes by location” -työkalua, jonka käyttämisessä oli ehkä pieniä vaikeuksia. En itse aluksi tiennyt miten päin tasot piti siihen laittaa, mutta kyllä sekin lopulta onnistui. Sain luotua Helsinki-Vantaan lentoasemalle pahimman meluasteen kilometrin säteelle. Visuaalisesti siitä ei tosin kovin kaunista tullut (kuva 1).

Kuva 1. Helsinki-Vantaan meluaste kartalla.

 

Ensi kertaan taas!

Hei vaan taas!

 

Tällä viikolla jatketaan tätä positiivisuuden ilosanomaa, kun tällä(kin) viikolla oli QGIS-ohjelmiston kanssa ongelmia. Ensiksi koitin alkaa tekemään ruudukkoa, josta siitäkään ei tullut mitään Espoon, Helsingin ja Vantaan alueesta. Olisin voinut kysyä apua muilta, mutta satuin itse olemaan valitettavasti vain kotona tekemässä kuumeessa. Joten tässäkin aineistossa jäätiin alkutilanteeseen.

Seuraavaksi alettiin tarkastelemaan Pornaisten alueelle korkeuskäyriä. Korkeuskäyrien teko sujui suhteellisen vaivattomasti. Tämän jälkeen aloin piirtämään teitä ja asuinrakennuksia. Tämänkin teossa oli ongelmia, mutta onneksi niistä selvittiin.

Kuva 1. Karttakuva Pornaisten alueen
rakennuksista.

 

Tämän viikon harjoituksistakaan ei lähes tullut mitään, vaikka yritin myös katsoa videoiden avulla. Toivottavasti näistä kirjoituksistani huokuu epätoivo QGIS-ohjelmistoa kohtaan, koska sellaisesta tällä hetkellä kärsin. 🙂

Kuva 2. GIF, joka kuvaa kärsimystäni
QGIS-ohjelmistoa kohtaan.

Ensi viikkoon!

 

Lähteet:

https://media.tenor.com/np49Y1vrJO8AAAAM/crying-cry.gif

Hellurei taas!

Tämän viikon kurssikerralla pyöritimme QGIS-sovellusta Afrikkaan liittyvän tietokannan parissa. Tässä tietokannassa oli satoja ja satoja rivejä, koska jokainen tietokannassa oleva saari oli omalla rivillään. Sain yhdistettyä nämä saaret yhteen valtion tietokantaan suhteellisen helposti. Kartassa (kuva 1) näkyy Afrikan timantti- sekä öljyesiintymiä ja konfliktit Afrikassa. Huomasin näin jälkikäteen, että unohdin lisätä legendan (hups!), eikä sitä enää blogin tekovaiheessa saanut helposti lisättyä. Myös mittakaava taitaa olla päin mäntyä…

Kuten kartasta (kuva 1) voidaan huomata, niin alueilla, joilla on esiintymiä on myös konflikteja. Mutta on myös alueita, joissa on esiintymiä, mutta ei konflikteja. Eli jokaisessa esiintymäpaikassa ei välttämättä ole konfliktia. Aineistosta sai myös selville sen, että joillain alueilla on ollut konflikteja pitkänkin aikavälin sisällä.

Kuva 1. Karttakuva Afrikan öljy- ja timanttiesiintymisistä
sekä konflikteista.

Itsenäisesti yritin tehdä Suomen tulvaindeksikarttaa, mutta kuten otsikosta voi päätellä, niin siitä ei tullut mitään. Painelin nappeja, eikä mistään tapahtunut oikeaa asiaa, jonka olisin halunnut tapahtuvan. Asiaa ei auta se, että yritin tehdä tätä tulvaindeksikarttaa kotona uudestaan jo viisi päivää kurssikerran jälkeen. Tällöin olen ainakin unohtanut kuinka tämä kartta tehdään. Vaikka kuinka yritin laittaa edes diagrammia karttaan, ei siitäkään tullut mitään. Siksi lopputulos onkin vain alkuperäinen kartta Suomesta ja turhautuminen osaamattomuudestani (kuva 2).

Kuva 2. Kartta Suomen alueesta.

Onneksi en ole ollut ainoa samoista ongelmista kärsivä: Iina Kiikeri kirjoittaa blogikirjoituksessaan “Tietokantoja ja lisää tietokantoja”, ettei saanut myöskään diagrammia tehtyä. On kiva lukea, etten ole ainut kenellä ei onnistu (sori Iina! Onneksi sait edes karttasi tehtyä). Matka kohti QGIS-taituuruutta koki tälläkin viikolla ison kolauksen, mutta ei se mitään. Vielähän tässä on aikaa opetella!

 

Lähteet:

Iina Kiikeri, Iinakiik’s blog, Tietokantoja ja lisää tietokantoja! Viitattu 6.2.2023

(https://blogs.helsinki.fi/iinakiik/2023/02/06/30/)