Categories
Geoinformatiikan menetelmät

Toinen kurssikerta

Toistoja kehiin!

Tällä kertaa tutustuttiin karttaprojektioihin ja siihen, miten ne eroavat toisistaan. Karttaprojektiot voivat olla oikeapintaisia, oikeakulmaisia tai oikeapituisia, tai sitten kompromissi näiden välillä. Ne kuitenkin vääristävät aina jotain tietoa, koska pallon pinta ei taivu kaksiulotteiselle kartalle ilman virheitä. Niinpä projektion valinnalla on väliä.

QGISissä on työkalu, jolla voi mitata etäisyyksiä ja pinta-alaa kartalta. Mittasin mielivaltaisen etäisyyden ja pinta-alan Suomen lapista ja tutkin eri projektioiden tarjoamia lukuja näille mittauksille. Tulokset näkyvät kuvassa 1.

Kuva 1: Taulukointi etäisyydestä ja pinta-alasta eri projektioissa.

Tuloksissa näkyy, että karteesista koordinaatistoa käytettäessä virheet sekä etäisyydessä että pinta-alassa vaihtelevat huomattavasti. Sen sijaan ellipsoidin pinnalle sovitettuna ne pysyvät samana. Mercatorin projektio vääristää tuloksia kaikista eniten, kun verrataan ETRS/TM35FIN-järjestelmään, joka soveltuu hyvin Suomen kuvaamiseen.

Valitulla projektiolla on siis merkitys suoraan kartalta mitattaviin etäisyyksiin ja pinta-aloihin. Lisäksi projektioilla on vaikutus ihmisten mielikuviin maailmasta: esimerkiksi mantereiden tai valtioiden suhteelliset koot näyttävät muuttuvat projektiosta riippuen. Suomikin venyy tai puristuu hieman eri muotoiseksi eri projektioilla. Hanna miettiikin omassa blogissaan (https://blogs.helsinki.fi/pelkohan/), olisiko tähän ilmiöön syytä kiinnittää enemmän huomiota, koska karttojen käyttö ihan arjessakin on yleistynyt. Tämä on mielestäni hyvä pointti, koska mielikuvat syntyvät helposti alitajuisesti. Kartan tekijällä onkin vastuu siitä, miten hän tiedon esittää.

Seuraavaksi tein karttoja, jotka havainnollistavat pinta-alan vääristymää eri projektioissa suhteessa ETRS89/TM35FIN -projektioon. Käytin samoja projektioita kuin Excel-taulukossa. Tässä lopputulokset:

Kuva 2: Robinsonin projektion aiheuttama pinta-alan vääristymä kunnittain suhteessa TM35:een.
Kuva 3: Mercatorin projektion aiheuttama pinta-alan vääristymä kunnittain suhteessa TM35:een.
Kuva 4: Stereografisen projektion aiheuttama pinta-alan vääristymä kunnittain verrattuna TM35:een.

Värit kuvaavat pinta-alojen suhdetta, eli kertovat kuinka paljon kyseinen projektio vääristää tietyn kunnan pinta-alaa verrattuna TM35-projektioon. Nopealla vilkaisulla kartat näyttävät hyvin samankaltaisilta, mutta eron huomaa, kun tutkii legendaa: kuten taulukkovertailussa, myös näissä kartoissa Mercatorin projektio aiheutti suurimmat vääristymät.

Pinta-alojen suhteiden laskemisen jälkeen tarkoitukseni oli muuttaa kartat takaisin TM35-projektioon, jotta Suomi näyttäisi sopusuhtaiselta. Unohdin kuitenkin tehdä tämän vaiheen stereografiselle projektiolle, joten Suomen muodostakin voi nähdä hieman vääristymää.

Kaikissa kartoissa on nähtävissä etelä-pohjoissuuntainen vääristymän kasvu, mikä kuvastaa projektioiden taipuvuutta liioitella napaseutujen pinta-alaa. Stereografisessa projektiossa vääristymä kulkee enemmän luode-koillinen-suunnassa, mutta jos tässä kartassa katsoo pohjoisnuolta, huomaa, että karttaa onkin vähän kallistettu.

Lähde:

https://blogs.helsinki.fi/pelkohan/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *