Categories
Geoinformatiikan menetelmät

Kolmas kurssikerta

Kolmannella kurssikerralla tutustuttiin tietokantoihin ja niiden yhdistämiseen. Yhdistelimme Afrikka-tietokantaan lisätietoa tuomalla Excelin dataa CSV-muodossa QGISiin.

Lisäksi tutkimme, onko timanttikaivoksilla tai öljyllä yhteyttä konflikteihin Afrikassa. Silmämääräisesti suoraa yhteyttä ei voinut päätellä: vaikka osalla maista oli paljon timantteja ja paljon konflikteja, osalla myös oli paljon timantteja ja vähän konflikteja, tai vähän timantteja ja paljon konflikteja. Konfliktit eivät siis liity ainoastaan timantteihin. En tajunnut tulostaa tästä vaiheesta varsinaista karttaa, mutta otin kuitenkin näyttökuvan QGIS-näkymästäni (kuva 1).

Kuva 1. Kuvakaappaus QGISistä. Timanttikaivokset näkyvät vihreinä, konfliktit violetteina ja öljy pinkkinä.

Tietokantojen tiedoista voisi tehdä enemmänkin analyysiä: esimerkiksi konfliktien tapahtumavuosia voisi verrata luonnonmullistusten ajoittumiseen. Jos tulviminen tai kuivuus heikentävät ruokaturvaa, saattaa konflikteja syttyä herkemmin, kun resursseista on pulaa. Timanttikaivosten ja öljykenttien löytämisvuosia ja tuotannon aloittamisvuosia vertaamalla voisi tutkia, pääsevätkö jotkin valtiot nopeammin alkuun isoissa teollisuusprojekteissa kuin toiset. Korreloisiko tämä kenties esimerkiksi BKT:n kanssa? Tosin en tiedä saisiko tästä selville, onko tuotannon aloittamisnopeudessa kyse rahasta tai poliittisesta tahtotilasta; tai onko työn takana ylikansalliset yhtiöt vai valtiot.

Sitten siirryimme takaisin Suomeen.

Kotitehtävänä oli tällä kertaa luoda kartta, jossa näkyy tulvaindeksi ja järvisyys eri puolilla Suomea. Jäimme Elisen kanssa päättäväisinä luomaan karttojamme heti maanantai-illan luennon päätteeksi, koska olimme ”niin lähellä valmista”. Kiitos siis pähkäilyseurasta! Aluksi kaikki etenikin mukavasti, mitä nyt ääkkösten näkyminen ja pilkku desimaalierottimena täytyi ensin tehdä väärin ennen kuin ne osasi korjata.

Kuvassa 2 näkyy Suomen alueiden tulvaindeksit, jotka on laskettu jakamalla keskiylivirtaama keskialivirtaamalla. Keskiylivirtaamalla tarkoitetaan ylimpien mitattujen arvojen keskiarvoja tietyllä ajanjaksolla, ja keskialivirtaama on vastaavasti alimpien mitattujen arvojen keskiarvo ajanjaksolla. Tulvaindeksi kertoo, kuinka moninkertainen tulvahuippu on verrattuna kuivimpaan aikaan. Tämä kartta onnistui mielestäni nätisti ja on informatiivinen.

Kuva 2. Tulvaherkkyys ympäri Suomen.

Mutta sitten se järvisyysprosentin lisääminen diagrammina. Pitkän kädenväännön jälkeen saimme vihdoin pylväsdiagrammit näyttämään suunnilleen oikeilta kartalla, mutta legenda jäi silti mysteeriksi. En millään saanut muokattua sitä fiksuksi. Kyllähän kartasta voi päätellä, että suurempi palkki kuvastaa suurempaa järvien osuutta, mutta tarkkojen lukujen tulkitseminen legendan perusteella on melkein mahdotonta. Tämän kartan informatiivisuus ei ole mielestäni kovin hyvä. Kello kuitenkin lähestyi yhdeksää maanantai-iltana, ja melkein viiden tunnin QGIS-session jälkeen päädyimme lokeroimaan tämän kartan luokkaan Riittävän Hyvä. (Elise, jos sait myöhemmin selvitettyä legendan, minua kiinnostaa kuulla!)

Kuva 3: Järvisyys, eli kuinka monta prosenttia alueen pinta-alasta on järviä.

Tein tarkoituksella kaksi eri karttaa tulvaindeksistä ja järvisyydestä, koska ajattelin, että yhdessä niistä saattaisi tulla liian sekava kokonaisuus. Kuitenkin luettuani paria muuta blogia koen, että tulvaherkkyyden ja järvisyyden keskinäistä riippuvuutta voisi arvioida selkeämmin, jos molemmat ovat samalla kartalla. Ainakin Tuomas Hartikainen ja Janne Turunen tekivät hienot kartat, joista voi nähdä, kuinka järvisyys vähentää tulvaherkkyyttä. Olisin itsekin veikannut, että järvet tasoittavat virtaaman vuosittaista vaihtelua, mutta Tuomas avasi syitä vielä lisää blogissaan: Niitä oli tosi kiinnostavaa lukea! Janne päätyi tekemään piirakkadiagrammit järvisyydestä, ja mielestäni ne ovat mukavan visuaaliset! Niistä näkee järvien osuuden yhdellä silmäyksellä, joten saattaisin itsekin tulevaisuudessa valita piirakat pylväiden sijasta.

Lähteet:

Hartikainen, T. (2022). Maa-gis-ta menoa. Luettu 6.2.2022 osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/tuomhart/

Tammela, E. (2022). Geoinformatiikan menetelmiä Elisen tapaan. Luettu 6.2.2022 osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/tammelael/

Turunen, J. (2022). Geoinformatiikan mystiset menetelmät. Luettu 6.2.2022 osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/janneturunen/

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *