Categories
Uncategorized

Seitsemäs kurssikerta

Viimeistä viedään! Tänään jokainen sai luoda kartan itse etsimänsä datan pohjalta. Löysin Tilastokeskuksen Kuntien avainluvut-sivulta tiedot siitä, kuinka paljon rahaa kunnat käyttivät opetus- ja kulttuuritoimintaan sekä sosiaali- ja terveystoimintaan per asukas vuonna 2020. Tämä oli itselleni uutta ja tuntematonta tietoa, ja lisäksi kuntakohtaisesti esitetty ja siten liitettävissä paikkatietoon. Tallensin tiedot csv-muotoon ja toin QGISiin. Lisäksi poimin samasta avainluvut-taulukosta myös kuntien taajama-asteen sekä väestön ikäjakauman. 

Alun perin ajatukseni oli verrata iän ja opetustoimintaan laitetun rahan yhteyttä, mutta kun ryhdyin hommiin, päädyinkin vähän eri suuntaan. Ensimmäinen ongelma oli saada kuntajako vastaamaan toisiaan pohjakartassa ja csv-tiedostossa. Tämä hoitui lataamalla Paitulista tuorein Maanmittauslaitoksen Hallintorajat teemakartoille –kartta, jolloin kuntajako oli samalta vuodelta molemmissa. 

Ensimmäinen tuotokseni on kuva 1, jossa näkyy kuntien taajama-aste ja väestön ikäjakauma. Taajama-asteen sain helposti näkymään liukuvärinä, mutta ympyrädiagrammin kanssa säädin aika kauan. Enhän meinannut saada järvisyysprosenttiakaan näkymään järkevästi kolmannella kurssikerralla! Kokeilin aikani, kunnes pääsin Googlen avustamana vihdoin eteenpäin. Tällä kertaa jäi parempi fiilis kuin kolmannelta kurssikerralta! Visuaalisesti haasteena oli löytää sopiva koko piirakoille, jotta ne eivät jäisi täysin toistensa alle piiloon mutta olisivat riittävän suuria, jotta niitä voi lukea. Tämän luettavuushaasteen takia päädyin lisäämään koko Suomen kartan vierelle myös tarkennetun kartan Etelä-Suomesta.  

Kuva 1: Taajama-aste ja ikäjakauma kunnittain (2020).

Tämän kartan käyttökelpoisuus koko Suomen tasolla on vähän kyseenalainen. Ympyrädiagrammit peittävät taajama-asteen alleen aika tehokkaasti, ja näin tiedon välitys lukijalle ei ole kovin tehokasta. Kartta toimii paremmin pienemmälle alueelle kohdennettuna. Olisin voinut vielä parantaa luettavuutta nimeämällä muutaman kunnan pienemmältä kartalta. 

Halusin edelleen käyttää dataa kuntien rahankäytöstä, joten tein toisen kartan (kuva 2), joka esittää sosiaali- ja terveystoiminnan sekä opetus- ja kulttuuritoiminnan kustannuksia per asukas. En ollut aiemmin laittanut kahta teemakarttaa päällekkäin, mutta Eliseltä tuli hyvä vinkki, että se onnistuu helposti kopioimalla kyseinen taso. Niinhän se onnistuikin! Jätin tähän karttaan vain neljä värikategoriaa per esitettävä tieto, jotta molemmat tiedot olisivat jotenkuten luettavissa. Jälleen lisäsin myös erillisen kartan Etelä-Suomesta. 

Kuva 2: Opetus- ja kulttuuritoimintaan ja sosiaali- ja terveystoimintaan käytetyt varat kunnittain per asukas (2020).

Kaiken kaikkiaan yllätyin, miten suhteellisen vaivattomasti nämä kartat syntyivät. Ainoastaan ympyrädiagrammien kanssa sai taistella, mutta olen kohtalaisen tyytyväinen lopputulokseen. Toki kuvaamani aiheet eivät vaatineet valtavan suuria operaatioita, joten jos olisin valinnut haastavamman aiheen, olisi tilanne voinut olla erilainen. Hauskinta oli ehkä huomata, että tulostusikkunan käyttö tuli jo selkärangasta. Kun vertaan tekemisiäni koko kurssin ajalta, tuntuvat kahden ensimmäisen kerran työt jo kovin pieniltä, vaikka silloin niiden tekeminen oli aika haastavaa. 

Jatkan ehkä pohdintoja vielä paremmalla ajalla!

Categories
Uncategorized

Neljäs kurssikerta

Tunnin alussa käsiteltiin ruututeemakarttoja, jotka kuvaavat tutkittavia ilmiöitä tasakokoisin ruuduin. Vakiintuneita karttaruutukokoja ovat 250 m x 250 m, 1 km x 1km ja 5 km x 5 km (Tilastokeskus 2022). Kurssikerrasta ehti vierähtää tovi ennen kuin ehdin kirjoittaa tätä blogitekstiä, joten en enää muista, minkä ruutukokoon päädyin valitsemaan omiin karttoihini. Tästä voidaan päätellä, että ruutukoko olisi ehkä hyödyllistä tai kiinnostavaa tietoa muillekin kartan lukijoille ja sen voisi ehkä merkitä näkyviin kartalle tai sen viereen. Myös kuntarajojen näkyminen parantaisi kartan luettavuutta ja auttaisi hahmottamaan, missä päin Suomea ollaan.

 

Kuva 1. Ruotsinkielisten asukkaiden määrä (hlö) per ruutu.
Kuva 2. Ruotsinkielisten osuus (%) väestöstä per ruutu.

Valitsin kartalle esitettäväksi ruotsinkielisen väestön osuuden ruuduittain. Ensimmäisessä kartassa (kuva 1) näkyy absoluuttiset määrät eli kuinka monta ruotsinkielistä asukasta ruudussa asuu. Toisessa kartassa (kuva 2) näkyy suhteelliset osuudet, eli ruotsinkielisten osuus koko ruudun asukkaista. Ruututeemakartalla voi näyttää absoluuttisia lukuja, koska ruudut ovat keskenään samankokoiset ja näin vertailukelpoiset. Absoluuttisilla määrillä pelattaessa kuitenkin näkyy, että Helsingin keskusta on kaikista tummin eli siellä asuu eniten ruotsinkielisiä, mutta se johtuu siitä, että asukastiheys on siellä muutenkin suurin. Kartassa kaksi sen sijaan on muutama ruutu, joissa ruotsinkielisten osuus on 66,7-100%. Näissä ruuduissa asuu luultavasti vain muutamia ihmisiä, jolloin pienikin määrä ruotsinkielisiä voi olla prosentuaalisesti suuri osuus kokonaisuudesta.

Seuraavaksi tutustuttiin rasterimuotoiseen aineistoon. Pornaisten alueelle laadittiin rasteriaineistojen avulla vinovalovarjoste ja korkeuskäyrät aineiston korkeustietojen perusteella. En tajunnut tallentaa projektia kotona jatkamista varten, joten tein nämä askeleet uudestaan kotona. Latasin paitulista peruskarttalehden L4322L, jossa on valmiina korkeuskäyrät, ja sovittelin tämän kartan omatekoisten korkeuskäyrien päälle. Lopputuloksessa (kuvat 3 ja 4) itse luodut korkeuskäyrät ovat vaaleanpunaiset ja valmiin kartan korkeuskäyrät ovat ruskeat.

Kuva 3. Itseluodut korkeuskäyrät ja peruskarttalehden korkeuskäyrät (Peruskarttalehden lähde: paituli.csc.fi).
Kuva 4. Korkeuskäyrät lähempää (Peruskarttalehden lähde: paituli.csc.fi).

Nopealla vilkaisulla korkeuskäyrät näyttävät osuvan hyvin lähekkäin (kuva 3)! Lähempi tarkastelu paljastaa, että QGISin piirtämät käyrät ovat yksityiskohtaisempia kuin peruskarttalehdellä olevat: vaaleanpunaiset käyrät mutkittelevat ja ovat rosoisempia reunoilta. Kartan tekijä on varmaankin yksinkertaistanut kaikkein pienimmät mutkittelut pois, jotta kartan luettavuus pysyisi parempana. QGISin korkeuskäyrät eivät myöskään osu täydellisesti yksiin peruskarttalehden käyrien kanssa. Kenties niiden tiedot ovat eri vuosilta tai tietojen keräysmenetelmä on ollut hieman erilainen?

Lähde:

Tilastokeskus. (2022) Tilastoteemakartat. Luettu 16.2.2022 osoitteessa https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?page_type=sisalto&course_id=tkoulu_teemak&lesson_id=4&subject_id=3