Kurssikerta 6: Pisteaineiston muodostaminen ja esittäminen kartalla

Kuudes kurssikerta aloitettiin jalkautumalla ryhmittäin Kumpulan maastoon keräämään johonkin teemaan liittyviä pisteitä GPS-laitteella. Ryhmäni päätyi hakemaan kampusalueelta pysäköityjä pyöriä. Harjoitus oli mukavaa vaihtelua tietokoneen ruudun tuijotteluun. GPS-laite toimi muuten oikein hyvin, mutta pisteiden korkeudet eivät pitäneet paikkansa ja osa rakennusten vieressä sijainneista pisteistä oli hieman väärässä kohdaas. Syyn näihin kuulimme luennolla, ja Ilkka Saarinen oli kirjoittanut asiasta blogissaan näin: ”Arttu selitti poikkeavia tuloksia satelliittien kaukaisella sijainnilla, mikä aiheuttaa virhettä ennen kaikkea vertikaalisuunnan mittauksissa. Myös rakennukset aiheuttavat GPS – määrityksiin liittyviä epätarkkuuksia, jolloin esimerkiksi suuren talon läheisyydessä piste saattaa sijoittua sisätiloihin, vaikka mittaus olisi todellisuudessa tehty rakennuksen ulkopuolella.” Pisteiden keräämisen jälkeen siirryttiin takaisin sisälle ja kirjattiin pisteet ja hieman tietoja niistä Excel-taulukkoon.  Tämän jälkeen päästiin itse asiaan, eli pisteiden siirtämiseen MapInfoon. Toimenpide onnistui helposti ja mutkattomasti. Omien pisteiden lisäksi kartalle lisättiin vielä muidenkin ryhmien keräämiä GPS-pisteitä, jotta pisteiden lisäämiseen saisi lisää rutiinia. Yhteisharjoituksen lopuksi kävimme läpi vielä geokoodausta.

Alkutunnin ”lämmittelyn” jälkeen siirryttiin itsenäistehtävän pariin. Tällä kertaa tavoitteena oli tehdä kolme karttaa hasardeista. Karttoja piti miettiä opettajan näkökulmasta. Pistetietoa löytyi kolmesta eri hasardista: maanjäristykset (ANSS Catalog), tulivuoret (Global Volcano Locations Database) sekä meteoriitit. Tovin pohdinnan jälkeen päädyin tekemään kartat voimakkaiden maanjäristysten ja tulivuorten sijainneista, kerrostulivuorten sijainneista sekä kilpitulivuorten sijainneista. Hain pistetiedot netistä ja kierrätin ne Wordin kautta Exceliin, jotta Excel ei muuttaisi lukuja päivämääriksi. Tämän jälkeen avasin tiedoston MapInfossa maailmankartan päälle Create points –toiminnon avulla. Lopuksi viimeistelin kartat vielä Corelissa, joskaan en tehnyt kovin isoja muutoksia.

Ensimmäisessä kartassa (kuva 1.) on 1964 tai sen jälkeen tapahtuneiden yli 6 Richterin maanjäristysten ja tulivuorten purkausten sijainnit.  Kartan tarkoitus opetusmielessä olisi osoittaa näiden kahden hasardin sijoittumisen yhdenmukaisuus, mikä käykin mielestäni selkeästi ilmi kartasta. Apuna ja lisänä olisi hyvä olla myös kartta mannerlaatoista (kuva 2), jolloin yhteys niiden ja hasardien välillä näkyisi selvästi. Selkeyttä karttaan olisi voinut tuoda se, että olisin pienentänyt käyttämiäni symboleita huomattavasti, sillä suurin osa symboleista on ainakin osittain päällekkäin. Hyvä esimerkki selkeämmästä kartasta on kuvassa 3. Toisaalta oleellisinta ei tässä tapauksessa ole välttämättä se, kuinka monta maanjäristystä jossain on tapahtunut, vaan kartasta saatava yleiskuva. Myöskään aivan tarkoilla sijainneilla ei tämän takia ole niin suurta merkitystä. Ihmettelen kuitenkin hieman Ruotsin keskellä sijaitsevaa tulivuorta..

Maanjäristykset_tulivuoret_1964_kartta

Kuva 1. Yli 6 Richterin asteikon järistysten ja purkautuneiden tulivuorten sijannit 1964 tai sen jälkeen.

tectonic plates

Kuva 2. Mannerlaatat ja niiden liikesuunnat (Tectonic Plates of the Earth).

Nettikuva maanjäristykset tulivuoret

Kuva 3. Maanjäristysten ja tulivuorten sijainnit maapallolla pienemmin symbolein esitettynä (BRG).

Toiseen ja kolmanteen karttaan valitsin aiheiksi tiettyjen tulivuorien sijainnit. Tällä kertaa en rajannut vuoria viimeisimmän purkautumisajankohdan vaan tulivuorityypin mukaan. Valitsin kerrostulivuoret ja kilpitulivuoret, sillä ne syntyvät ainakin tyypillisesti mannerlaattojen suhteen erilaisilla alueilla. Kerrostulivuoret syntyvät useimmin mannerlaattojen törmäysvyöhykkeillä ja kilpitulivuoret joko hot spoteissa tai joskus loittonemisvyöhykkeellä. Varsinkin toinen kartta (kuva 4) olisi myös hyvä esittää yhdessä mannerlaattoja ja niiden liikkeitä esittävän kartan yhteydessä. Tällöin yhteys kerrostulivuorten ja alityöntövyöhykkeiden välillä on hyvin helppo huomata. Suurimman poikkeuksen niihin tekevät vain Atlantin keskellä sijaitsevista kerrostulivuoret, joista olen jopa hieman yllättynyt. Ne lienevät joko todella vanhoja, tai sitten joku viisaampi saa selittää minulle niiden syntyperiaatteen. Kolmas kartta (kuva 5) esittää puolestaan hyvin sen, että tulivuoria on myös laattojen keskellä, mikä saattaa joiltain unohtua.

Kerrostulivuoret kartta

Kuva 4. Kerrostulivuorien sijoittuminen maapallolla.

Kilpitulivuoret kartta

Kuva 5. Kilpitulivuorten sijanti  maailmankartalla.

Tekemistäni kartoista yksikään ei ole visuaalisesti erityisen viehättävä, mutta niistä saa hyvän kokonaiskuvan näiden hasardien sijoittumisesta. Yhdessä muiden karttojen, erityisesti mannerlaattoja esittävien, kanssa kartat voisivat toimia hyvänä pohjana oivalluksille asioiden välisistä yhteyksistä. Itse opin parhaiten nimenomaan oivallusten kautta. Asiat on helpompi muistaa, kun niiden eteen on tehnyt jotain aivotyötä sen sijaan, että vain kuuntelisi passiivisesti luennointia. Oivaltamisen lisäksi muistamista ja oppimista tukee hyvin myös ilmiöiden tulkitseminen niiden seurausten kautta, kuten Natalia Erfving pohti omassa blogissaan: ”Kartasta saisi myös mielenkiintoisen, jos siitä erotettaisiin muutama iso hasardi ja kerrottaisiin näistä jotakin ominaisuustietoa, eli esim. kuinka suuresta hasardista on kyse, milloin se tapahtui ja kuinka paljon siihen menehtyi ihmisiä. Tällaiset yksityiskohtaiset ominaisuustiedot tuovat ilmiön lähemmäksi lukijaa. Tämä myös voimistaa muistamista ja saa mahdollisesti oppilaiden kiinnostuksen heräämään.”

Osa karttojen kohteista (esim. tulivuori Ruotsissa) on todennäköisesti syystä tai toisesta päätynyt hieman väärään kohtaan, joten kohteet tulisi ehdottomasti tarkistaa. Toisaalta tällä mittakaavalla asioita on lähes mahdoton esittää paikkatarkasti, eikä se olisi edes tarkoituksen mukaista. Oleellisinta on se, ettei kartalla ole täysin väärää tietoa ja esitettävän ilmiön levinneisyys käy hyvin ilmi. Toki karttoja kannattaisi muutenkin muokata mielenkiintoisemmiksi ja ryhdikkäämmiksi, jos niitä mielisi käyttää oikeasti opetustyössä.

 

Lähteet:

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *