Geoinformatiikan menetelmät 1, ensimmäinen luento

Geoinformatiikan menetelmät 1-kurssin ensimmäinen kurssikerta tarjosi suurimmalle osalle kurssilla olevista opiskelijoista ensi kosketuksen QGIS-ohjelmaan. Minulle tuo kosketus ei kuitenkaan ollut ensimmäinen, vaan olen kyseistä ohjelmaa käyttänyt jo muilla maantieteen kursseilla.

Luentokerran alkupuolella tutustuimme QGIS -ohjelman perustoimintoihin ja sen yleiseen käyttämiseen. Tämä toimi allekirjoittaneelle hyvänä muistutuksena siitä, miten ohjelmaa käytetään oikein. Varsinaisesti ensimmäinen luento ei tarjonnut minulle mitään uutta asiaa, mutta kertaus ei ikinä ole pahasta. Pystyin myös kertauksen ohella neuvomaan vierustoveriani ohjelman käytössä silloin kun hänellä oli kysymyksiä ohjelman toimimisesta. Vierustoverini Jaisa Nykänen kuvasikin epäsuorasti minua blogissaan ”gis-konkariksi”, vaikka en ainakaan vielä uskalla tätä väitettä allekirjoittaa.

Perusteiden opiskelun ohessa teimme kartan Itämeren typpipäästöistä vuonna 2016 (kuva 1). Kartassa on nähtävillä se mitkä maat aiheuttavat typpipäästöjä Itämereen, sekä maan aiheuttamien typpipäästöjen prosentuaalinen osuus kaikista päästöistä. Kartasta voidaan huomata, että suurimmat päästöt tulevat Puolasta, kun taas vähiten päästöjä mereen päätyy Virosta. Ei myöskään ole yllättävää, että Itämereen tulee päästöjä vain sen rannoilla sijaitsevista maista. Kartta on kuitenkin helpompi hahmottaa silloin kun kartassa ovat näkyvissä myös maat, jotka eivät aiheuta päästöjä Itämereen. Typpipäästöjen luokkarajat on valittu suhteellisen hyvin, sillä nyt kartasta on helposti eroteltavista se mihin suuruusluokkaan maat kuuluvat. Jos luokkarajat olisivat liian isot, saattaisivat monet maat kuulua samaan kategoriaan, jolloin niiden välisiä eroja olisi vaikea hahmottaa.

Kartasta olisi voinut poistaa pienimmät järvet, koska niillä ei ole merkitystä kartan esittämään ilmiöön ja ne saavat valmiin kartan näyttämään hiukan sekavalta. Jos kartassa ei olisi näkyvissä järviä olisi Itämeren alue vielä selvemmin erotettavissa ainoana vesialueena. Esityksestä olisi voinut myös poistaa meren syvyydestä kertovat käyrät sillä ne eivät erotu lopullisesta työstä. Käyrien näkyvyyteen on kuitenkin mahdollista vaikuttaa oikeilla värivalinnoilla, eli esimerkiksi tummemmilla viivoilla. Muilta osin kartta on kuitenkin suhteellisen onnistunut, vaikka pientä hienosäätöä onkin mahdollista tehdä loputtomiin.

Kuva 1. Typpipäästöt Itämeren alueella vuonna 2016

Koska harjoittelu ei ole koskaan pahasta Itämeren typpipäästöjen lisäksi opiskelijoilla oli mahdollisuus muokata karttaa Suomen kunnista (kuva 2). Kyseisessä tiedostossa oli hyvin runsas atribuuttitaulu, joten karttaan päätyvien tietojen valitseminen vaati paljon kokeilemista. Aivan jokaista tietoa ei ollut mahdollista liittää valmiiseen karttaan, koska siitä olisi tullut liian epäselvä. Tästä syystä päädyinkin tarkastelemaan vain yhtä atribuuttitietoa; väkilukua. Kunnan väritys kertoo siitä, kuinka paljon asukkaita kunnassa on. Väestöntiheydestä kertovat rajat olisi voinut muokata myös tasavälisiksi, mutta tällöin suurin osa kunnista olisi kuulunut samaan suuruusluokkaan. Kartta ei näin ollen olisi siis ollut yhtä informatiivinen.

Kuva 2. Kuntien väkiluvut vuonna 2015

 

Lähteet:

Nykänen, Jaisa Ensikosketus QGIS:iin, https://blogs.helsinki.fi/jaisa/ (Luettu 21.1.19)

 

One Reply to “Geoinformatiikan menetelmät 1, ensimmäinen luento”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *