Rasterimuotoisia asukkaita

Neljäs kurssikerta eivätkä tehtävät vähene. Tällä kurssikerralla tavoitteena oli mm. oppia tekemään ruutukarttoja, käyttämään rasteriaineistoja ja piirtämään QGIS -ohjelmalla.

Ensimmäinen harjoitus pitikin sisällään pääkaupunkiseudulla asustavien ihmisten sijoittumisen tarkastelua ja mallintamista. Jotta annetuista materiaaleista saatiin kaunis ja informatiivinen kartta, täytyi aineistoja hiukan käsitellä. Alkuperäisesti asukkaiden jakautuminen alueella oli esitetty pisteiden avulla ja jokainen piste sisälsi myös paljon ns. turhaa tietoa, jota ei tässä harjoituksessa haluttu tarkastella. Jotta pistetietokannasta saatiin muodostettua rasterimuotoinen kartta, täytyi alueen päälle muodostaa vektorihila (englanninkielistä järjestelmää käyttäville tutumpi nimi on vector grid). Oikean kokoisen hilan muodostaminen vaati hiukan kokeilua ja mokaamista. Hilakoko ei saisi olla liian suuri, koska tällöin kartan antama informaatio vähenee. Toisaalta taas liian pieni hilakoko tekee kartasta liian yksityiskohtaisen jolloin sen tulkitseminen vaikeutuu. Puhumattakaan ohjelman hitaudesta, jos käyttäjä yrittää muodostaa liian tiheää ruudukkoa.

Kuva 1. Asukkaiden sijoittuminen pääkaupunkiseudun alueella 250 metrin ruudukolla.

Itse päädyin harjoituksessa tulkitsemaan pääkaupunkiseudun asukkaiden sijoittumista suurien teiden suhteen. Jotta vektorihilan merkitys tulisi parhaiten esille tein toisen kartan 250 metrin (kuva 1) ja toisen yhden kilometrin (kuva 2) ruudukolla. Omaan silmääni pienemmällä ruutukoolla tehty kartta on siistimpi, vaikka sen tulkitsemiseen meneekin hiukan kaemmin. Pienemmällä vektori hilalla tehty kartta kertoo tarkemmin millä alueella ihmiset asuvat kun taas suurempi vektorihila antaa asukkaiden sijoittumisesta paremman yleiskuvan. Koska molempien karttojen teossa käytetyt luokat ovat yhtä suuret saadaan hilakokojen välinen ero entistä paremmin esille. Pienemmän ruutukoon kartassa on nähtävillä suuria asumattomia alueita, joista suurin osa on puistoja. Näitä alueita ei kuitenkaan ole havaittavissa suuremman hilakoon kartassa juuri ollenkaan.

Kuva 2. Asukkaiden sijoittuminen pääkaupunkiseudun alueella yhden kilometrin ruutukoolla.

 

Jotta koko blogikirjoitus ei olisi täynnä ”itsestään selvyyksiä” haluan tarkastella asukkaiden sijouttumista suurimpien teiden suhteen. Pohjaan seuraavat havaintoni pienemmän vektorihilakoon karttaan, koska se on suurempaa hilakokoa tarkempi. Suurimmat tiet jakavat asukkaat siisteihin sektoreihin. Vaikka pääkaupunkiseudun asukkaista suurin osa asuu Helsingin ydinkeskustan alueella, on asukastihentymiä haviattavissa myös moottoriteiden välittömässä läheisyydessä. Oletettavasti ihmiset ovat valinneet asuinalueensa työmatkaa silmällä pitäen, sillä suurimpia teitä hyväksikäyttäen myös pitkä työmatka taittuu suhteellisen nopeasti. Huomion arvoista on myös pohtia miksi kartan pohjoisosassa on yksi 102-200 asukkaan alue, kun sen vieressä olevilla alueilla väkiluku on huomattavasti pienempi. On tietenkin mahdollista että piste on kartantekiijän virhe, mutta asialle voi olla toinenkin syy. Alueen sateellittikuvia tarkastellessani huomasin pisteen sijoittuvan Kanniston lähiöön. Lähiössä on lastentarha, sekä koulu ja paljon vierekkäin rakennettuja omakotitaloja. Kun tältä alueelta poistutaan paljastaa sateelliittikuva paljonpeltoa, sekä harvaan asuttuja alueita. Alue ei siis ole virhe vaan suunniteltu asutuskeskittymä.

Kun rasteriainesitoilla oli leikitty tarpeeksi oli kurssikerralla aika siirtyä seuraavaan aiheeseen. Tällä kertaa aiheena oli seuraavan kurssikerran valmistelu. Tutustuimme Pornaisten alueeseen erilaisten meille valmiiksi tehtyjen aineistojen kautta. Aineistojen tarkastelu tuotti itse kullekkin ongelmia vaikka tarkastelu toteutettiin seuraamalla yksityiskohtaisia ohjeita. Ilmeisesti QGIS -ohjelma oli jo kyllästynyt opiskeluun. Ongelmat kuitenkin selvitettiin ja tarkastselun jälkeen pääsimme piirtämään itse vektoritasoja. Eniten innostusta aiheutti pornaisten alueen talojen merkitseminen. Vaikka silmät ristissä talojen merkitseminen ei ollut kaikkein hohdokkainta puuhaa, ei se kuitenkaan ollut vaikeaa. Vektoritason luominen oli itse asiassa todella helppoa, kunhan sen logiikan ymmärsi. Toivottavasti seuraavan kurssikerran tehtävät ovat yhtä mukavia. 😊

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *