Itsenäistä säheltämistä

Tämän viikon tehtävät olivat hyvällä tavalla erilaisia aiempiin tehtäviin verrattuna. Nyt, opastettujen tehtävien sijasta, viikkoharjoitus sisälsi ongelmia joihin opiskelijat saivat itse löytää/keksiä ratkaisun. Henkilökohtaisesti nautin tällaisesta tehtävätyypistä paljon enemmän, koska tehtävissä onnistuminen ilman apuja kasvattaa itsevarmuutta huomattavasti. Nyt myös tiedän paremmin mitkä osa-alueet QGIS-ohjelman toiminnoista hallitsen. Tai jos en tiennyt vielä kun itse tein tehtäviä, niin asiat selvisivät sillä välin kun autoin muita kurssilaisia. 🙂

Eniten käytettyjen toimintojen joukkoon pääsivät: processing toolbox, spatial query, statistic panel, sekä join attributes by location. Etenkin ensimmäisenä mainitsemani työkalulaatikkon toiminta tuli tutuksi kun etsin “oikotie” toimintoja harjoituksessa esitettyihin ongelmiin. Osalla kerroista löysinkin hyvän työkalun, mutta muutamalla kerralla jouduin miettimään ongelmaa uudelleen. Hyödyllisin löytö oli “select attributes by value”, joka auttoi mm. uima-altaiden ja saunojen laskemisessa. Kun etsiskelin oikotietä onneen tulin löytäneeksi myös muita hyödyllisen kuuloisia työkaluja joista voisi tulevaisuudessa olla hyötyä. Yksi tällainen toiminto oli nimeltään convert geometry type, jolla voi muuttaa asioita mm. polygoneiksi.  Luentojen yhteydessä opetetut join attributes by location – sekä statistic panel -toiminnot vahvistivat myös asemaansa parhaiten osaamieni toimintojen yhteydessä, sillä niitä tuli käytettyä todella monta kertaa… Ehkä muutaman kerran myös “turhaan”.

Vaikka tehtävistä selvisi vain muutaman toiminnon avulla, oli virkistävää huomata kuinka helposti QGIS -ohjelman käyttäminen ylipäätään sujui. Ainoat onglemat muodostuivat ohjelman hitaudesta, joka hiukan turhautti etenkin silloin kun en ollut toiminnon oikeellisuudesta aivan varma. Kaipaisin kuitenkin vielä lisäharjoitusta pylväiden, sekä diagrammien lisäämisessä karttaan. Olen kyllä oppinut tekemään niitä, mutta lopputulos ei ole niin hieno kuin haluaisin sen olevan.

Ensimmäisessä harjoituksessa opettelimme bufferien eli puskurivyöhykkeiden käyttämistä. Buffer muodostaa kohteen ympärille halutun kokoisen vyöhykkeen, jonka avulla voidaan tutkia esimerkiksi kohteiden välisiä etäisyyksiä. Niiden avulla voidaan myös määrittää turvallisuusvyöhykkeitä esimerkiksi teiden tai lentokentän kiitoratojen ympärille. Puskurivyöhykettä voidaan käyttää myös luonnossa mittausten tekemiseen esimerkiksi silloin kun mittauksia halutaan tehdä tietyn pisteen läheisyydessä. Itsenäisharjoituksessa puskurivyöhykkeitä käytettiin määrittämään lentokentän lähellä asuvien ihmisten määrää, ja ne toimivatkin oikein hyvin siihen tarkoitukseen. Buffereita on myös mahdollista käyttää yksittäisten pisteiden tai numeroiden korostamiseen. Esimerkiksi uima-allas harjoituksessa (kuva 1) korostin uima-altaiden lukumäärät bufferin avulla, jolloin numeroita on helpompi lukea. Koostin blogin loppuun vastaukset tehtävien kysymyksistä, jotta ne eivät häiritse varsinaista kirjoitusta.

No millaisia ongelmia QGISin avulla voi ratkaista? Erittäin hyvä kysymys. Ensimmäisenä mieleen tulevat kaikki paikkatiedon käsittelyä ja mallinnusta vaativat ongelmat. Paikkatiedon käsittelyyn QGIS onkin loistava ohjelma, kunhan aineisto ei ole liian suuri. Ohjelman miinuspuoli onkin sen raskaus ja sen hitaus käsiteltäessä suuria aineistoja. Ohjelma saattakkin kaatua useita kertoja jos aineisto on liian suuri. QGISin hyvä puoli on se, että sinne kerätyn tai viedyn tiedon pohjalle on mahdollista yhdistää erilaisia valmiita karttapohjia kuten Open Street Map. Näin aineistoa voidaan esittää siistimmässä muodossa (tai ainakin helpommin paikannettavassa muodossa) vaikka alkuperäinen aineisto ei karttaa sisältäisikään. Suurin rajoitus ohjelman käytölle kuitenkin on käyttäjän rohkeus kokeilla ja selvittää QGISin toimintoja.

 

Itsenäisharjoitus 1:

  1. Lentokentät
    1. Malmin lentokenttä
      • Kahden kilometrin säteellä Malmin lentokentästä asuu 57 554 ihmistä.
      • Yhden kilomertrin päässä lentokentästä asuu 8 838 ihmistä.
      • Lentokentän ympäristössä olevista taloista 54 kappaletta on otettu käyttöön ennen Malmin lentokentän rakentamista ja 3 taloa on avattu saman vuonna lentokentän kanssa.
    2. Helsinki-Vantaan lentokenttä
      • Kahden kilometrin säteellä Helsinki-Vantaan lentokentästä asuu 11 264 ihmistä.
      • Pahimalla  65 dB melualuueella puolestaan asuu vain 31 ihmistä eli 0,24% alueen ihmisistä.
      • Ihmiset eivät kuitenkaan täysin välty melulta sillä vähintään 55dB alueella asuustaa 11 913 ihmistä.
      • Jos lentokoneet laskeutuisivat poikkeuksellisesta suunnasta koskettaisi meteli myös 12 650 ihmistä, jotka saavat nykyisellään viettää suhteellisen hiljaista elämää.
  2. Asemat
    1.  Vantaan asukkaista 106 691 henkilöä asuu alle 500m päässä lähimmästä asemasta.
    2. Tämä tarkoittaa että 21,77% ihmisistä elää juna-aseman lähellä.
    3. Juna-aseman lähellä elävistä ihmisistä 73 108 on työikäisiä.

Itsenäistehtävä 2:

  1.  Vantaan asukkaista 478 371 ihmistä asuu taajamassa, tämä on noin 97,6% kaikista alueen asukkaista.
  2. Vantaalla elää 60 251 kouluikäistä eli 7-16 vuotiasta, joista taajaman ulkopuolella asuu 1 551 koululaista.
  3.  Pääkaupunkiseudun taajamista yli 10% väkiluvusta on ulkomaalaisia noin 40 alueella, 20% noin  11 alueella ja 30% noin 6 alueella.

Uima-altaat ja Saunat

Pääkaupunkiseudulla on uima-altaita 855 asunnossa, joissa asuu 12 170 henkilöä. Näistä asunnoista 345 on omakotitaloja, 113 on kerrostaloja ja 181 on rivitaloja.

Uima-altaiden sijoittuminen on nähtävissä kuvassa 1. Omasta mielestäni kartta ei ole kaikkein nätein tällä kurssilla tekemistäni kartoista, mutta se esittää informaation toivotulla tavalla.  Eniten uima-altaita vaikuttiaisi olevan Lauttasaaressa. Toiseksi eniten uima-altaita on Länsi-Pakilassa. Tämä alue onkin juuri noussut uutisiin sen korkeakoulutettujen asukkaiden, sekä vähäisen työttymyyden seurauksena. Ei siis ole yllättävää, että juuri tällä alueella on kaikkein eniten uima-altaita. Seuraavaksi eniten uima-altaita omaavat pienauleet löytyvätkin meren läheidyysestä,  joka ei ole suuri yllätys. Alueilla, joissa taloista on merinäkymä, on kalliimpaa asua kuin alueilla ilman merinäköalaa. Osittain tästä syystä merenrannalla oleville alueille on muuttanut varakkaampia ihmisiä ja sinne on rakennettu enemmän yltäkylläisyyksillä varusteltuja asuntoja.

Kuva 1. Uima-altaiden lukumäärät ja niitä vastaavat pylväät pääkaupunkiseudun pienalueilla

Saunoja pääkaupunkiseudulla on hiukan enemmän kuin uima-altaita, sillä niitä on 21 922. Tämä tarkoittaa sitä, että sauna löytyy noin 24,2% pääkaupunkiseudun talosta.

Putkiremontit

Koko pääkaupunkiseudulla on rakennettu 6 286 asuinrakennusta vuosien 1965-1970 välillä. Helsingin alueella näistä taloistsa sijaitsee 2 094, joista kerrostaloja on 775 kappaletta. Putkiremontit ovatkin haitanneet tai tulevat haittamaan pääkaupunkiseudulla yhteensä 65 206 ihmisen arkea. Asuntojen määrässä mitattuna putkiremonttiin on menossa 39 002 asuntoa. Kuvassa 2  on nähtävissä putkiremonttia kaipaavien talojen määrät pääkaupunkiseudun pienalueittain.

Kuva 2. Putkiremonttia tarvitsevat talot pääkaupunkiseudun pienalueilla.

 

Lähteet:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006000695.html (luettu 14.2.2019)

 

 

One Reply to “Itsenäistä säheltämistä”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *