Viimeistä vaille valmista

Näin loppui taas tämäkin kurssi. Viimeinen tehtävä ei kuitenkaan ollut helpoimmasta päästä vaikka saimmekin kolme eri vaihtoehtoa, joiden mukaan toimia. Itse valitsin vaihtoehdon 1, jossa tehtävänä oli tehdä kartta tai karttasarja, jossa esitetään kaksi eri muuttujaa. Kuulostaa simppeliltä, mutta ongelmia muodostuu silloin kun aineisto pitääkin etsiä itse.

Aineistojen löytäminen oli hiukan haastavaa, etenkin kun aineistoa lähti etsimään ilman ideaa siitä mitä oikeasti halusin tehdä. Kuten myös Sara blogissaan kertoi, minäkin latasin koneelleni useamman eri aineiston. Osa näistä oli hyödyllisiä, osa ei. Koska olen itse eniten kiinnostunut ympäristöstä ja etenkin ilmakehästä, halusin löytää aineistoa tähän liittyen. Päädyinkin sivustolle jossa oli paljon tietoa USA:n ilmanlaadusta eri aikoina. Tein hiukan tyhmästi ja siirsin tietoa QGIS ohjelmaan tarkistamatta tiedoston kokoa… No ainakin nyt tiedän että miljoona riviä sisältävä tiedosto saattaa olla hiukan liian iso käsiteltäväksi sellaisenaan.

Sain kuitenkin muokattua USA:n ilmanlaatu indeksistä kertovaa tiedostoa niin, että myös QGIS suostui kanssani yhteistyöhön. Tarvitsin karttaani kuitenkin myös toisen muuttujan, joten päätin verrata ilmanlaatuindeksiä väestöntiheyteen. Ensimäinen karttani on vuodelta 2018 (kuva 1). Kartassa on nähtävissä ilmanlaatuindeksin korkein mitattu arvo vuoden 2018 aikana USA:n eri osavaltioissa. Poistin kartasta “irrallaan” olevat osavaltiot kuten Alaskan, sekä Havaijin, koska kartasta tuli näin helpommin esitettävä.

Kuva 1. Ilmanlaatuindeksin korkeimmat mitatut arvot USA:n osavaltioissa vuonna 2018

Mainitsin yhdessä aiemmassa blogipostauksessani, että koen pylväiden ja diagrammien lisäämisen karttaan hiukan haastavaksi. Tästä syystä päädyinkin esittämään toisena attribuuttina osavaltioiden asukastiheyden, jolloin voin harjoitella tätä taitoa. En omasta mielestäni saanut vieläkään tekstiä sekä numeroa näkymään kartassa hienosti, mutta tekemällä oppii. Koska blogiohjelma ei ollut kanssani samaa mieltä kartan estitämisestä täytyy karttaa zoomata jotta numeroarvot näkyvät hyvin. Olen myös tietoinen että kaikkien osavaltioiden asukastiheydet eivät näy, mutta yritin parhaani ja katsoin mihin se riittää, kuten Suomalaiset aina urheilukisoissa.

Jotta tekemästäni kartasta saisi jotain kerrottavaa päätin tehdä kartan myös vuoden 2008 tietojen pohjalta (kuva 2). Asukastiheys ei ole suuresti muuttunut kymmenessä vuodessa, mutta pieniä muutoksia on kyllä havaittavissa esimerkiksi South Dakotan osavaltiossa.  Jälkiviisaana on hyvä todeta, että kartat olisivat vähemmän hämääviä, väritykset olisi toutettu samoilla indeksirajoilla molemmissa kartoissa. Nyt nopealla vilkaisulla muutokset näyttävät suurilta, mutta niiden tulkitsemiseen meneekin hiukan kauemmin. Huomattavin ero kuitenkin on se, että arvot ovat pienempiä vuonna 2018 kuin vuonna 2008. Eri osavaltioiden välille on myös muodostunut suurempia eroja vuosien aikana. Vuoden 2008 kartasta voidaan huomata, että suurin osa osavaltioista osuu väliin 71-114, kun taas vuoden 2018 kartassa välillä 87-108 on eniten osavaltioita. Kymmenen vuotta sitten tuohon kategoriaan kuului 17 kartalla näkyvistä osavaltioista, kun taas viimevuonna suosituinpaan haarukkaan osui vain 11 osavaltiota.

Kuva 2. Ilmanlaatuindeksin korkeimmat mitatut arvot USA:n osavaltioissa vuonna 2008

 

Viitteet:

Sara Immonen, Viimeinen kurssikerta https://blogs.helsinki.fi/immsara/ (luettu 21.3.2019)

USA:n järvet ja joet: https://www.naturalearthdata.com/downloads/10m-physical-vectors/10m-lakes/

USA:n osavaltiot: https://www.naturalearthdata.com/downloads/10m-cultural-vectors/

USA:n väkiluku osavaltioittain: https://www.infoplease.com/us/population/us-population-state-1790-2015

Ilmanlaatuideksit: https://aqs.epa.gov/aqsweb/airdata/download_files.html

Tulivuoria ja maanjäristyksiä

Kurssikerran aluksi opettelimme käyttämään Epicollect5 –sovellusta, jota olin itse käyttänyt jo aiemmin. Oletettavasti opiskelijoille haluttiin siis todistaa, että dataa on helppo kerätä myös itse eikä kaikkea tietoa tarvitse kaivaa netin uumenista. Alun opiskelun jälkeen opiskelijat kuitenkin ohjattiin nettiin etsimään tietoa hasardeista, joista tämän kerran kartat oli tarkoitus tehdä.

Tarkoituksena oli muodostaa karttoja, joita voitaisiin hyödyntää opetuksessa. Muistellessani lukiossa saamaani opetusta maanjäristyksistä ja tulivuorista, totesin suurimman osan esimerkeistä sijoittuneen Tyynelle valtamerelle. Päätinkin siis tarkastella Välimerellä sijaitsevia tulivuoria, sekä samalla alueella tapahtuneita maanjäristyksiä. Jaoin maanjäristykset kahteen eri luokkaa alle kuuden magnitudin järistyksiin (kuva 1), sekä yli kuuden magnitudin järistyksiin (kuva 2).

Kartoista voidaan huomata, että pieniä järistyksiä tapahtuu huomattavasti enemmän. Kartassa on esitetty pienet järistyksen kuluneen vuoden ajalta, kun taas voimakkaat järistykset ovat tapahtuneet viimeisen neljän vuoden kuluessa. Välimeren alue ei myöskään ole maanjäristysvapaata aluetta, vaikka suurin osa oppimateriaalista sijoittuukin ”mielenkiintoisemmille” alueille.

Kuva 1. Alle kuuden magnitudin maanjäristykset Välimeren ympäristössä vuoden 2018 aikana.
Kuva 2. Yli kuuden magnitudin maanjäristykset Välimeren alueella 2015-2019.

 

Osa maanjärsityksistä voi johtua läheisestä tulivuoresta, joten päätin muodostaa kartan, jossa on näkyvissä sekä maanjäristykset, että tulivuoret (Kuva 3).  Kartan tekemisen jälkeen huomasin, että ainakaan yksinkertaisella esityksellä näiden kahden välillä ei ole havaittavissa mitään korrelaatiota. Amelia on blogissaan verrannut tulivuorten, sekä maanjärsitysten sijainteja vielä litosfäärilaattojen reunojen sijainteihin. Jälkikäteen ajateltuna myös minun olisi kannattanut lisätä tämä informaatio karttoihini, jolloin ne ehkä olisivat hiukan kuvaavampia. Kartat ovat kuitenkin kuvaavia, jos opetuksen tarkoituksena on vain tarkastella maanjäristysten voimakkuuden vaikutusta niiden esiintyvyyteen.

Kuva 3. Välimeren alueen maanjäristykset, sekä tulivuoret.

 

Kartoillani ei sellaisenaan voi esittää mitään muuta maantieteellistä aihetta, ellei välimeren maiden alueille sijoittuvia tulivuoria oteta huomioon. Karttoja voisi kuitenkin muokata niin, että niiden avulla voisi tutkia kuinka monta ihmistä asuu alueella, jonne on kuluneen vuoden aikana osunut yli kuuden magnitudin suuruinen maanjäristys. Times of Malta -lehti on kirjoittanut sivuilleen artikkelin Välimeren eri maiden haavoittuvuudesta maanjäristyksen sattuessa. Tätä ei kuitenkaan suoraan ole mahdollista havainnollistaa itse tekemieni karttojen kautta. Välimeren alueelta ei myöskään löydy kovin montaa maanjäristyksiä tai tulivuoria kuvaavaa karttaa, joka on sinänsä hyvin yllättävää.

Lähteet:

Amelia Cardwell, Viikko 6: Maastossa seikkailua ja luonnonhasardeja, https://blogs.helsinki.fi/amca/ (Luettu 8.3.2019)

Maanjäristystietokanta, http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html

Tulivuoritietokanta, http://catalog.data.gov/dataset/global-volcano-locations-database

Times of Malta,  No link between Spanish and Maltese quakes – seismologists, https://www.timesofmalta.com/articles/view/20110513/local/No-link-between-Spanish-and-Maltese-quakes-seismologists.365134 (luettu 8.3.2019)