Viimeistä vaille valmista

Näin loppui taas tämäkin kurssi. Viimeinen tehtävä ei kuitenkaan ollut helpoimmasta päästä vaikka saimmekin kolme eri vaihtoehtoa, joiden mukaan toimia. Itse valitsin vaihtoehdon 1, jossa tehtävänä oli tehdä kartta tai karttasarja, jossa esitetään kaksi eri muuttujaa. Kuulostaa simppeliltä, mutta ongelmia muodostuu silloin kun aineisto pitääkin etsiä itse.

Aineistojen löytäminen oli hiukan haastavaa, etenkin kun aineistoa lähti etsimään ilman ideaa siitä mitä oikeasti halusin tehdä. Kuten myös Sara blogissaan kertoi, minäkin latasin koneelleni useamman eri aineiston. Osa näistä oli hyödyllisiä, osa ei. Koska olen itse eniten kiinnostunut ympäristöstä ja etenkin ilmakehästä, halusin löytää aineistoa tähän liittyen. Päädyinkin sivustolle jossa oli paljon tietoa USA:n ilmanlaadusta eri aikoina. Tein hiukan tyhmästi ja siirsin tietoa QGIS ohjelmaan tarkistamatta tiedoston kokoa… No ainakin nyt tiedän että miljoona riviä sisältävä tiedosto saattaa olla hiukan liian iso käsiteltäväksi sellaisenaan.

Sain kuitenkin muokattua USA:n ilmanlaatu indeksistä kertovaa tiedostoa niin, että myös QGIS suostui kanssani yhteistyöhön. Tarvitsin karttaani kuitenkin myös toisen muuttujan, joten päätin verrata ilmanlaatuindeksiä väestöntiheyteen. Ensimäinen karttani on vuodelta 2018 (kuva 1). Kartassa on nähtävissä ilmanlaatuindeksin korkein mitattu arvo vuoden 2018 aikana USA:n eri osavaltioissa. Poistin kartasta “irrallaan” olevat osavaltiot kuten Alaskan, sekä Havaijin, koska kartasta tuli näin helpommin esitettävä.

Kuva 1. Ilmanlaatuindeksin korkeimmat mitatut arvot USA:n osavaltioissa vuonna 2018

Mainitsin yhdessä aiemmassa blogipostauksessani, että koen pylväiden ja diagrammien lisäämisen karttaan hiukan haastavaksi. Tästä syystä päädyinkin esittämään toisena attribuuttina osavaltioiden asukastiheyden, jolloin voin harjoitella tätä taitoa. En omasta mielestäni saanut vieläkään tekstiä sekä numeroa näkymään kartassa hienosti, mutta tekemällä oppii. Koska blogiohjelma ei ollut kanssani samaa mieltä kartan estitämisestä täytyy karttaa zoomata jotta numeroarvot näkyvät hyvin. Olen myös tietoinen että kaikkien osavaltioiden asukastiheydet eivät näy, mutta yritin parhaani ja katsoin mihin se riittää, kuten Suomalaiset aina urheilukisoissa.

Jotta tekemästäni kartasta saisi jotain kerrottavaa päätin tehdä kartan myös vuoden 2008 tietojen pohjalta (kuva 2). Asukastiheys ei ole suuresti muuttunut kymmenessä vuodessa, mutta pieniä muutoksia on kyllä havaittavissa esimerkiksi South Dakotan osavaltiossa.  Jälkiviisaana on hyvä todeta, että kartat olisivat vähemmän hämääviä, väritykset olisi toutettu samoilla indeksirajoilla molemmissa kartoissa. Nyt nopealla vilkaisulla muutokset näyttävät suurilta, mutta niiden tulkitsemiseen meneekin hiukan kauemmin. Huomattavin ero kuitenkin on se, että arvot ovat pienempiä vuonna 2018 kuin vuonna 2008. Eri osavaltioiden välille on myös muodostunut suurempia eroja vuosien aikana. Vuoden 2008 kartasta voidaan huomata, että suurin osa osavaltioista osuu väliin 71-114, kun taas vuoden 2018 kartassa välillä 87-108 on eniten osavaltioita. Kymmenen vuotta sitten tuohon kategoriaan kuului 17 kartalla näkyvistä osavaltioista, kun taas viimevuonna suosituinpaan haarukkaan osui vain 11 osavaltiota.

Kuva 2. Ilmanlaatuindeksin korkeimmat mitatut arvot USA:n osavaltioissa vuonna 2008

 

Viitteet:

Sara Immonen, Viimeinen kurssikerta https://blogs.helsinki.fi/immsara/ (luettu 21.3.2019)

USA:n järvet ja joet: https://www.naturalearthdata.com/downloads/10m-physical-vectors/10m-lakes/

USA:n osavaltiot: https://www.naturalearthdata.com/downloads/10m-cultural-vectors/

USA:n väkiluku osavaltioittain: https://www.infoplease.com/us/population/us-population-state-1790-2015

Ilmanlaatuideksit: https://aqs.epa.gov/aqsweb/airdata/download_files.html

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *