Kurssikerta 4

Neljäs kurssikerta pitkälti jatkoi siitä, mihin kolmannella oltiin päästy. Tehtävä piti sisällään tietokantoja ja niiden liitoksia, mutta uutena elementtinä mukaan tuli rasteriaineiston tuottaminen, tässä tapauksessa pääkaupunkiseudun väestötietoruudukon. Valmiista aineistopaketista oli taas helppoa löytää tarvittavat aineistot varsinaisen tehtävän tekemiseen. Ensimmäinen ongelma ilmeni kuitenkin jo tässä kohtaa… Jostain syystä en saanut aineistopaketista kaikkia tietoja QGISSiin asti, vaan edettyäni tarkastelemaan attribuuttitaulukoita ei siellä ollutkaan mitään tietoja. Tämä vaati hetken hengittelyä, ja sen jälkeen aineistojen uudelleen lataamista ja purkamista koneelle. Sormet ristissä avasin attribuuttitaulun uudestaan ja onneksi tiedot nyt löytyivätkin. Itse tehtävän tekeminen sujui yllättävän hyvin ja ilman sen suurempia vastoinkäymisiä.

 

Yllä olevissa kuvissa on kaksi aikaansannostani kurssikerran 4 aiheista. Vasemmanpuolinen ruututeemakartta kuvaa ruotsinkielisten määrää ja oikeanpuolimmainen muunkielisten kuin suomea tai ruotsia puhuvien määrää pääkaupunkiseudulla. Tässä oletin kuitenkin tietäväni enemmän kuin tiesinkään ja luettuani Ilonan blogia tajusin että muunkielinen tarkoittaa henkilöä jonka kieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Tämän olisi voinut korjata legendaan, ja ylipäänsä olettamansa mututuntuman jostain tarkistaa 🙂

Teemakartan ruudut ovat kooltaan 1 km², mikä mielestäni on sopiva näin laajalle alueelle. Valitsin tässä tehtävässä luokkarajat kvantiileiksi, jotta aineiston ääripäätkin tulisivat selkeästi esille. Tämän vuoksi on hyvä huomata, että varsinkin ylimmän luokan arvot voivat vaihdella periaatteessa saman väristen ruutujen välillä jopa muutamalla tuhannella. Kartat siis voivat antaa vääristyneen kuvan tiedosta, mikäli tätä ei huomioida niitä tulkittaessa. Muutoin kartat ovat mielestäni visuaalisesti onnituneita, joskin esimerkiksi kuntien nimet olisivat voineet olla paikallaan oleva lisäinformaation. Noh olettaen että lukijani tuntevat pääkaupunkiseudun kunnat ja niiden sijainnin suhteessa toisiinsa, voidaan karttoja vertailemalla havainnoida, että varsinkin Espoossa rannikon tuntumassa sekä Kauniaisissa ruotsinkielisten määrä on suuri ja muunkielisten suhteessa pienempi. Lisäksi Koillis-Helsingissä muunkielisten määrä on korkea ja ruotsinkielisten matala. Tästä voisi helposti vetää johtopäätöksiä eri väestöryhmien tulotasoon ja asuinalueiden eriytymiseen liittyen, mutta eipä niistä nyt kuitenkaan sen enempää.

 

 

Ilona Tuovinen, viikko 4 – rasteriruuturuuturasteri?!, 7.2.2019, https://blogs.helsinki.fi/tuoilona/2019/02/07/viikko-4/ (10.2.2019)

Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *