Kurssikerta 5

Viides kurssikerta alkoi tuttuun tapaan yhteisillä harjoituksilla QGISsin parissa, uutena elementtinä oli buffervyöhykkeen luominen ja sen hyödyntäminen tietokannan tietojen jäsenetelyssä ja analysoinnissa. Bufferien luominen osoittautui varsin käteväksi ja suhteellisen helpoksi touhuksi, ja aiheeseen liittyvät itsenäistehtvätkin sujuivat hyvin! Mukavaa vaihtelua hampaiden kiristelyyn 🙂 Bufferien avulla voidaan selvittää esimerkiksi sitä kuinka monta ihmistä asuu tietyllä säteellä paikasta X tai kuinka monta kouluikäistä asuu peruskoulun kouluunotto alueen sisällä. Buffervyöhykkeitä voitaisiinkin esimerkiksi käyttää hyödyksi kun mietitään esimerkiksi uuden päiväkodin tai vaikkapa joukkoliikenteen pysäkin sijoittamista.

Bufferiharjoituksia seurasi litania vapaasti valittavia itsenäistehtäviä, ja koska palavasti haluaisin kehittää gis-taitojani päätin tehdä niistä kaikki. Koska word-tiedosto, johon tehtävien tuloksia kirjasin muistiin katosi jonnekin bittiavaruuteen ei minulla ole kaikkia esitettäväksi, mutta pääpointtina lienee kuitenkin ollut harjoittelu tehtävien teon avulla. Harjoitusta tosiaan tulikin ja monissa tehtävissä olivat taas hieman hermot koetuksella, kaiken sain kuitenkin kunnialla tehtyä paitsi aivan viimeistä “putkiremontti-ideksiä” kuvaavaa karttaa, johon varmaankin palaan vielä myöhemmin.

Kuva 1. esittää uima-altaiden sijoittumista pääkaupunkiseudun pienalueilla. Pakko myöntää etten kovin paljoa ehtinyt uhraamaan aikaa kartan visualisointiin, joten lopputuloskin on vähän sen näköinen. Toisaalta kartassa on kaikki oleellinen, joskin pylväät ovat jostain syystä harmillisesti lukuarvojen päällä. Kartan tekeminen oli kuitenkin opettavainen homma, sillä juuri pylväiden ja lukuarvojen lisääminen vaativat jonkin verran pohdintaa. Lisäksi opin enemmän esimerkiksi pylväiden värien ja sijainnin säätämisestä, vaikka se nyt ei ehkä lopputuloksesta kauheasti ilmene..

Uima-allasharjoitus myös virkisti muistiin monien jo käytettyjen toimintojen hyödyntämistä, kuten spatial queryn sekä statistic panelin käyttöä. Taulukko 1 kuvaa saamiani arvoja.

Taulukko 1.

Rakennuksia joissa on uima-allas Asukkaita yhteensä
Kaikki rakennukset yht. 855 kpl 12 170
Omakotitalot 345 kpl
Rivitalot 113 kpl
Kerrostalot 181 kpl

Nyt kun ensimmäinen gis-kurssi alkaa lähentyä loppuaan, koen olevani edelleen hyvin hataralla pohjalla tietotaitoineni QGISsin edessä. Toisaalta koen myös oppineen paljon ja ehkä ymmärtäväni monia gisiin liittyviä asioita täysin uudella tavalla. Nykyään erot vektorien ja rasterien välillä, sekä tietokantoihin ja taulukoihin liittyvät seikat eivät tunnu enää niin irrallisilta kuin vaikka syksyllä. Mielestäni osaan nyt QGISsin perustoimintoja jonkin verran, esimerkiksi spatial query, join attributes by locatin sekä statistics panel tulivat varsinkin viimeisimpien harjoitusten avulla aika tutuiksi. Myös tietokantojen tarkastelu ja laskutoimitusten tekeminen tuntuvat jo hieman luontevammalta. QGIS itsessään vaikuttaa varsin pätevältä ohjelmalta, jolla voi saada aikaiseksi vaikka mitä kun tietää mitä tekee. Toisaalta paljon hampaiden kiristelyä on aiheuttanut ohjelman kaatuilu, jumittuminen ja yleinen epävakaus. Paljon on gistoiminnoista hämärän peitossa, tai täysin pimeässä yhä, mutta onneksi harjoitus kai tekee mestarin ja kanssaopiskelijoiden apu on korvaamattoman hyvää! (Erityiskiitokset menee Jollulle tehtävissä auttamisesta!!)

 

Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *