Kurssikerta 7

Viimeinen koitos! Tällä kertaa kädet olivat aikalailla vapaat luomaan mitä ikinä haluaa (tai mihin kykenee…). Onneksi joitakin valmiita lähteitä, joista etsiä dataa oli tarjolla alkua helpottamaan. Runsaudenpula meinasi iskeä, kun alkoi miettiä minkälaista karttaesitystä lähtisi tekemään. Päädyin kuitenkin siihen, että pysyisin Euroopan alueella ja koittaisin lähteä tekemään karttaa joka kuvaisi muutosta maakohtaisissa hiilidioksidipäästöissä. Ensimmäiseksi aloin …

Kurssikerta 6

Kurssikerta 6 keskittyi pistemuotoisen paikkatiedon hyödyntämiseen. Kurssikerta alkoi ulkoilulla ja epicollect-sovelluksen lataamisella omaan puhelimeen. Sovelluksen avulla pystyi näppärästi keräämään oman sijaintitietonsa ja liittämään siihen ominaisuustietoa paikasta (esimerkiksi kuinka turvalliseksi kyseisen spotin kokee). Takaisin sisätiloihin päästyämme toimme keräämämme pistetiedon muutaman mutkan kautta QGISiin ja teimme pisteiden perusteella interpolointia, joka tosin näin pienellä aineistolla ei ollut erityisen …

Kurssikerta 5

Viides kurssikerta alkoi tuttuun tapaan yhteisillä harjoituksilla QGISsin parissa, uutena elementtinä oli buffervyöhykkeen luominen ja sen hyödyntäminen tietokannan tietojen jäsenetelyssä ja analysoinnissa. Bufferien luominen osoittautui varsin käteväksi ja suhteellisen helpoksi touhuksi, ja aiheeseen liittyvät itsenäistehtvätkin sujuivat hyvin! Mukavaa vaihtelua hampaiden kiristelyyn 🙂 Bufferien avulla voidaan selvittää esimerkiksi sitä kuinka monta ihmistä asuu tietyllä säteellä paikasta …

Kurssikerta 4

Neljäs kurssikerta pitkälti jatkoi siitä, mihin kolmannella oltiin päästy. Tehtävä piti sisällään tietokantoja ja niiden liitoksia, mutta uutena elementtinä mukaan tuli rasteriaineiston tuottaminen, tässä tapauksessa pääkaupunkiseudun väestötietoruudukon. Valmiista aineistopaketista oli taas helppoa löytää tarvittavat aineistot varsinaisen tehtävän tekemiseen. Ensimmäinen ongelma ilmeni kuitenkin jo tässä kohtaa… Jostain syystä en saanut aineistopaketista kaikkia tietoja QGISSiin asti, vaan …

Kurssikerta 3

Kolmannen kurssikerran varsinaisena tehtävänä oli tulvaindeksilukuja kuvaavan koropleettikartan luominen, sekä samalla kartalla järvisyysprosentin kuvaaminen esimerkiksi pylväsdiagrammeilla. Tehtävän perimmäisenä tarkoituksena oli luultavasti oppia peruasioita eri tietokannoissa olevien tietojen tuomisesta samaan tietokantaan, sekä näiden yhdistettyjen tietojen hyödyntäminen erilaisten laskutoimitusten ja kyselyiden avulla. Karttaesitykseen tarvittavia tietoja olivat esimerkiksi Suomen päävaluma-alueet ja niiden perustiedot kuten pinta-ala sekä keskiylivirtaama ja …

Kurssikerta 2

Toisen kurssikerran tehtävänä oli QGIS:sin toimintoihin sekä ominaisuustietotaulukoiden saloihin tarkemmin perehtyminen. Ensimmäisessä harjoitustehtävässä tarkoituksena oli havainnollistaa Suomen kartan ja kuntarajojen avulla eri projektioiden käytön aiheuttamia eroavaisuuksia lopputulokseen. Kuten Sini Ahtinen blogissaan ilmaisi oli projektioiden ominaisuuksien ja vaikutusten kertaaminen hyödyllistä, vaikka niistä on jo aiemmin tullutkin paljon opiskeltua. Koska viikon aikana oli jo ehtinyt hyvin unohtamaan …

Kurssikerta 1

Ensimmäinen kurssikerta alkoi hyödyllisellä paikkatiedon perusasioiden kertaamisella, sekä kurssin tulevan sisällön läpikäymisellä. Tämän jälkeen aloimme tutustua QGIS-ohjelmistoon ja sen perustoimintoihin yleisesti. Kaikki oppimani oli käytännössä uutta, sillä minulla ei ole ennestään kokemusta tästä tai mistään muustakaan vastaavasta ohjelmasta. Varsinkin aluksi QGIS tuntui ja näytti hieman epäselvältä, mutta pian kun perustoimintojen logiikasta alkoi saada selvää, kävi …