Kurssikerta 5: Bufferointia ja järjen käyttöä

Yleistä bufferoinnista

Tällä kurssikerralla Arttu opetti meitä luomaan jonkin kohteen ympärille bufferin eli alueen, jonka sisällä kiinnostavan ilmiön esiintymistä voidaan tutkia. Esimerkkiharjoituksena loimme Pornaisten pääväylien ympärille bufferin 100 metrin säteellä ja tutkimme, kuinka monta henkilöä asuu bufferin rajojen sisäpuolella. Laskimme myös, kuinka suuri osuus tämä asukasmäärä on koko alueen asukkaista. Bufferin avulla tutkimme myös, kuinka suuri osa alueen asukkaista asuu maksimissaan 500 metrin päässä terveyskeskuksesta ja enintään kilometrin päässä koulusta.

Bufferoinnilla voidaan tutkia hyvin monenlaisia asioita ja ilmiöitä, ja tarkastella kohteiden vaikutusalueiden kokoa. Buffereita voitaisiin hyödyntää uusia hankkeita kaavoitettaessa: uutta juna-asemaa suunniteltaessa voisi tutkia asukasmääriä lähialueella tai uutta ydinvoimalaa suunniteltaessa voitaisiin tutkia, kuinka moneen ihmiseen mahdollinen ydinvoimalaonnettomuus vaikuttaisi suoraan sen perusteella, paljonko bufferialueella asuu ihmisiä. Toinen hyvä käyttökohde bufferoinille voisi olla eläinten reviirien ja pesäpaikkojen sijoittuminen toisiinsa nähden tai suhteessa muihin lajeihin, vesistöihin tai muihin tekijöihin (kyllä, olen biologi). Tanja Palomäki kirjoittaa blogissaan, että buffereita käytetään matkapuhelinverkkojen suunnittelussa, kun uusien kuuluvuuspylväiden paikkoja valitaan. Buffereilla saadaan tutkittua pylväästä hyötyvien asukkaiden määriä.

Lentokentät meluhaittoineen

Suurin osa kurssikerran ajasta käytettiin itsenäistehtävien suorittamiseen, joissa tarvittiin niin bufferointia kuin aiemmillakin kurssikerroilla opetettuja asioita. Ensimmäisessä tehtävässä aiheena olivat lentokentät ja niiden aiheuttamat meluhaitat. Piirsin kartalle Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttien kiitoradat, joiden ympärille muodostin buffereita. Sain selville, että korkeintaan kahden kilometrin päässä Malmin lentokentän kiitoradoista asuu 54 544 henkiloä, kun vastaava luku Helsinki-Vantaan lentokentän ympäristössä on 9 733. Kilometrin säteellä Malmin kiitoradoista asuu 8499 ihmistä. Seuraavaksi tutkin melualueita Helsinki-Vantaan ympäristössä. Kahden kilometrin säteellä kiitoradoista asuvista 9733 henkilöstä vain 21 asuu pahimmalla melualueella, jossa melu on 65dB tai enemmän. Desibelien ollessa 55 tai enemmän asukkaita on jo 2666. Uuden kiitoradan rakennustöiden vuoksi lentokoneet saapuivat kentälle kaakosta vuonna 2002, joten ne ylittivät Tikkurilan. Tehtävänä oli tutkia, kuinka moneen ihmiseen vaikutus yltäisi, mikäli koneet siirrettäisiin jälleen kulkemaan tätä reittiä. Nykyisten reittien meluvaikutusten perusteella voidaan olettaa, että vaikutusalue yltäisi kiitoradan päästä 7 kilometriä pitkälle ja kilometrin leveälle alueelle. Piirsin kiitoradan ”jatkeeksi” 6,5km pitkän viivan, jolle tein bufferin 500 metrin säteellä. Tällä alueella asuu 12 416 ihmistä, joihin vaikutukset olisivat suorat.

Asutus juna-asemien ympäristössä ja taajamissa

Tutkimallamme alueella enintään 500 metrin päässä juna-asemasta asui 84 343 asukasta, mikä on n. 17,2 % alueen kaikista asukkaista. Pyry Lehtonen kirjoittaa blogissaan (on muuten superhyvin kirjoitettu blogiteksti) tämän olevan yllättävän vähän ja epäilee syyn löytyvän mahdollisesti hyvistä bussilinjoista. Minun mielestäni 17,2 % on yllättävän paljon. Joka kuudes asuu korkeintaan puolen kilometrin päässä juna-asemasta, joten asutuksen täytyy olla alueilla todella tiheää. Tutkimamme alue on suuri ja valtaosa alueesta on sellaista, jossa juna-asema ei ole puolen kilometrin säteellä. 69 % asukkaista, joiden matka lähimmälle juna-asemalle on korkeintaan 500 metriä, on työikäistä väestöä eli 15-64-vuotiaita.

Tutkitun alueen asukkaista 96,2 % asuu taajamissa. Kouluikäisistä eli 7-15-vuotiasta vain 1974 henkilöä eli 4,01 % alueen kaikista kouluikäisistä asuu taajaman ulkopuolella. Asuttuja taajama-alueita alueella on yhteensä 336. Näistä taajamalueista 39 taajamassa ulkomaalaisten osuus väestöstä on yli 10 %, kymmenessä yli 20 % ja kuudessa yli 30 %.

Helsingin Yhtenäiskoulun koulupiiri

Viimeisen itsenäistehtävän aiheen sai valita kolmesta vaihtoehdosta: koulut, putkiremontit tai uima-altaat ja saunat. Valitsin aiheekseni koulut tai oikeastaan Helsingin Yhtenäiskoulun. Selvitin, että koulun koulupiirissä asuu 91 6-vuotiasta eli seuraavan vuoden 1.-luokkalaista. 14-vuotiaita eli seuraavana vuonna yläkoulun puolelle siirtyviä alueella asui 23 . Koulupiirin alueella asuvista ihmisistä n. 8,4 % on kouluikäisiä. Kun oletetaan, että alueella asuvien muunkielisten keskuudessa kouluikäisten osuus perheissä on yhtä suuri kuin suomen- ja ruotsinkielisisten keskuudessa, voidaan arvioida koulupiirissä asuvan noin 10 muunkielistä kouluikäistä.

Maija Nikkanen on luonut blogiinsa myös koropleettikartan kouluikäisten osuuksista koulupiireissä. Sen avulla on helppo vertailla alueiden eroja.

Yhteenvetotaulukko kurssikerran töistä.

MapInfo-osaamiseni tällä hetkellä

Aiemmilla kurssikerroilla olen kuvitellut osaavani käyttää MapInfon perustyökaluja melko hyvin, mutta tämä kurssikerta osoitti, että niin ei todellakaan ole. Työkalujen käyttö vaatisi huomattavasti lisää harjoitusta, jotta osaaminen rutinoituisi.  Tietokantojen yhdistely ei suju kovin helposti, varsinkaan, jos data on väärän muotoista ja se pitäisi muuttaa MapInfolle luettavaan muotoon. Lisäksi huomasin, että tiedon hankinta yhdestä tietokannasta niin, että tutkittavan alueen rajaus on toisessa tietokannassa, tuotti päänvaivaa.

Jotain on silti opittukin. Erilasia teemakarttoja osaan luoda hyvin, mikä onkin yksi keskeisimmistä taidoista MapInfon käytössä. Pystyn siis kuvaamaan monenlaisia ilmiöitä kartoilla. Hallitsen myös hyvin uusien sarakkeiden luomisen taulukkoon sekä uusien sarakkeiden laskutoimitusten tekemisen. Karttaobjektien luominen sujuu myös hyvin.

MapInfolla on ratkaistavissa valtavasti erilaisia ongelmia ja asioita, mutta taitotasoni yltää vasta perusasioihin. Uskon, että työkalujen käyttö yhdessä mahdollistaa niin paljon erilaisia mahdollisuuksia, ettei tietoni vielä edes riitä ymmärtämään kaikkia  mahdollisuuksia. Tietokantojen saatavuus ja kattavuus ovat varmaankin kaikkein suurin rajoittava tekijä analyysien tekemisessä. Ehkä jonain päivänä olen MapInfon äärellä kuin itse Paarlahti konsanaan – tai sitten en.

-Vilja

Lähteet

Pyry Lehtonen, Kurssikerta V Law and Order edition.<https://blogs.helsinki.fi/lepylepy/> Luettu 16.2.2017.

Maija Nikkanen, Viikko 5: Mapinfo, taas. <https://blogs.helsinki.fi/msnikkan/2017/02/21/viikko-5/> Luettu 2.3.2017.

Tanja Palomäki, 5. Kurssikerta. <https://blogs.helsinki.fi/ptanja/> Luettu 16.2.2017.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *