Ruututeemakartoista
Tänään opettelimme ruututeemakartan tekemistä. Toisin kuin tavallisessa koropleettikartassa, ruutuaineistossa saa käyttää suhteellisten arvojen sijaan myös absoluuttisia arvoja. Ruudut ovat samankokoisia, joten absoluuttiset arvot suhteutuvat automaattisesti ruudun pinta-alaan. Tämä on hyödyllistä silloin, kun ei haluta tarkastella muuttujaa hallinnollisten rajojen, kuten kuntien tai maakuntien välillä. Ruututeemakartan negatiivinen puoli absoluuttisia arvoja käytettäessä on se, että osa ruuduista voi olla osittain vesistön puolella. Tällöin maapinta-alaa voi olla huomattavasti vähemmän kuin muissa ruuduissa, joten absoluuttisia arvoja käytettäessä tällaiset ruudut saattavat pudota alempaan luokkaan, vaikka ilmiön esiintymistiheys ruudun maapinta-alla olisi yhtä suuri kuin viereisissä korkeampaan luokkaan kuuluvissa ruuduissa. Ruututeemakartan etu on se, että ruutukokoa muuttamalla voidaan saada yksityiskohtaisempaa tai laaja-alaisempaa tietoa. Näitä eri ruutukoon karttoja voidaan vertailla keskenään. Nähdään pieniruutuisemmasta kartasta, onko ilmiö jakautunut isomman ruudun alueella tasaisesti vai klusteroituneesti. Tätä ei nähdä koropleettikartasta, joka noudattaa hallinnollisia rajoja. Sonja Koivisto toteaa blogissaan, että ruututeemakartta on kuitenkin suurpiirteisempi kuin pistekartta, jolla havainnot ovat tarkalleen oikeilla paikoillaan. Jotta ruututeemakartta olisi luettavissa ja katsojalle hahmotettavissa, kannattaa kartalla säilyttää kuntarajat. Näin sijaintia ja alueita on helpompi hahmottaa.
Teemakartta ulkomaalaisten sijoittumisesta pääkaupunkiseudulla
Työ alkoi ruudukon luomisella pohjakartan päälle. Meillä oli käytössämme Tilastokeskuksen tietokantoja vuodelta 2013, joiden perusteella loimme kartan valitsemastamme aiheesta. Ensimmäisen kartan loin ruutukoolla 750mx750m, mutta totesin ruutujen olevan turhan isoja, joten yksityiskohtaista informaatiota hävisi. Seuraavaksi kokeilin ruutukokoa 250mx250m, mutta kartasta tuli sotkuisen näköinen liian pienien ruutujen vuoksi. Lopulta päädyin ruutukokoon 400mx400m.
Kartastani nähdään ulkomaiden kansalaisten jakautuminen pääkaupunkiseudulla. Jätin ne ruudut kuvaamatta, joissa ei asu yhtään ulkomaalaista. On huomattava, että Kauniaisissa ei ole yhtäkään kokonaista ruutua, joten ulkomaalaisia on hyvin vähän. Länsi-Vantaalla sekä Pohjois-Espoossa on nähtävissä runsaasti alueita, joissa ei asu lainkaan ulkomaalaisia tai heitä on vain vähän. Tummimmat alueet, joissa on siis klustereita, joissa ulkomaalaisia asuu eniten, sijoittuvat Helsingin keskustaan, Itä-Helsinkiin, Espoon keskukseen ja Matinkylään sekä Vantaan Tikkurilaan, Hakunilaan ja Korsoon. Helsingin alueella maahanmuuttajia asuu kunnista eniten. Lähes koko Helsinki onkin ruutujen peitossa. Karttani näyttää hyvin samankaltaiselta, kuin Elisabet Rautasen ruututeemakartta, jossa hän kuvaa muunkielisten alueellista sijoittumista pääkaupunkiseudulla. Ulkomaiden kansalaiset ovat siis sijoittuneet suurempiin keskuksiin, missä asuntojakin on tiheämmin. Ilmiö ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Vertasin karttaani Anna Haukan ruututeemakarttaan, jossa on kuvattuna asukasmäärät pääkaupunkiseudulla. Huomasin, että esimerkiksi Espoon keskuksessa ja Itä-Helsingissä, jossa ulkomaiden kansalaisia asuu tiheimmin, asutus ylipäätään ei ole pääkaupunkiseudun tiheintä. Lisäksi Kauniaisissa, jossa ulkomaiden kansalaisia ei asu lähes lainkaan, on asutusta ylipäätään keskitiheästi.
Kartta onnistui hyvin, ja mielestäni ruutujen koko on sopiva, joten luettavuus on hyvä. Myös värit onnistuivat hyvin. Jälkikäteen totesin, että kartan informatiivisuutta olisi lisännyt kuntien nimien lisääminen, vaikka sijainti onkin hahmotettavissa kuntarajoista. Olisi myös ollut järkevää suhteuttaa ulkomaalaisten määrä koko asukasmäärään, jolloin kartan informatiivisuus ulkomaalaisten osuudesta koko väestömäärässä olisi luettavissa. Onneksi Valtteri Lehto on käyttänyt päätään enemmän kuin minä ja tehnyt karttansa nimenomaan ulkomaalaisten osuudesta koko väestössä. Verratessani karttaani hänen karttaansa totesin, että suunnilleen samat alueet korostuvat molemmissa kartoissa.
-Vilja
Lähteet
Anna Haukka, Kurssikerta 4. Shakkilauta? Ei vaan ruututeemakartta. <https://blogs.helsinki.fi/ahaukka/> Luettu 9.2.2017.
Sonja Koivisto, Ruututeemakartat. <https://blogs.helsinki.fi/kosokoso/> Luettu 9.2.2017.
Valtteri Lehto, Kurssikerta 4: Be a Square. <https://blogs.helsinki.fi/valttele/> Luettu 16.2.2017.
Elisabet Rautanen, Luento 4 – Ruutuja ja rasterikarttoja MapInfoon. <https://blogs.helsinki.fi/elisabet/> Luettu 9.2.2017.