Ensimmäisellä kurssikerralla kävimme läpi tulevien viikkojen ohjelmaa, ja mitä kurssi tulee sisältämään. Kertasimme yleisiä asioita ja käsitteitä koskien paikkatietoa ja sen esittämistä. Pääsimme jo ensimmäisellä kerralla QGIS-paikkatieto-ohjelman kimppuun ja suoraan kurssiharjoitusten pariin. Kyseistä ohjelmaa käytettiin jo kerran syksyllä ensimmäisessä periodissa kurssilla MAA-104 Johdatus maantieteellisiin menetelmiin, joten se ei ollut täysin vieras. Ohjelma sisältää kuitenkin niin paljon erilaisia komentoja ja työkaluja, että kertaus yksinkertaisimmistakin asioista oli erittäin tarpeellinen.

Harjoitus 1

Lähdimme työstämään ensimmäistä harjoitusta yhdessä. Tarkoituksena oli muodostaa koropleettikartta Itämeren alueen valtioiden muodostamista typpipäästöistä. Ohjelman käyttöä ja kartan luomista käytiin yksityiskohtaisesti kohta kohdalta opettajan ohjeistuksella luokan kanssa. Lopputulos näkyy alla olevasta kuvasta 1.

Kuva 1 Itämeren valtioiden typpipäästöt

Kuvasta huomaamme, että tarkastellut valtiot ovat jakautuneet kolmeen eri luokkaan. Tarkasteluun kuulumattomat valtiot merkkasin harmaalla, jotta huomattaisiin selkeä ero niiden valtioiden välillä joita tarkastellaan ja joita ei. Merkittävimmät huomiot kuvasta ovat Puolan ja Viron päästöt. Saksa, Ruotsi, Latvia, Liettua, Suomi ja Venäjä kuuluvat keskimmäiseen kategoriaan, jossa maat ovat kukin tuottaneet 3,2-13,3% Itämeren alueen typpipäästöistä. Puola on alueen ainut valtio, jonka päästöt ylsivät ylimpään kategoriaan (13,3%<). Puolalla on paljon vähemmän rantaviivaa kuin esimerkiksi Suomella tai Ruotsilla. Syitä Puolan runsaisiin typpipäästöihin pohtii myös Veera Matikainen (2024) blogissaan Veeran GIS-blogi. Hänen mukaansa syy piileekin maataloudessa, sillä Puolassa on Euroopan unionin toiseksi eniten maatiloja, joiden pinta-ala oli vuonna 2016 14,4 miljoonaa hehtaaria. Suomessa puolestaan maatilojen yhteenlaskettu pinta-ala vuonna 2021 oli vain 2,3 miljoonaa hehtaaria. Syynä tähän ovat varmasti muun muassa erilaiset ilmastot lämpötiloineen sekä maaperän hedelmällisyys.

Harjoitus 2

Toinen harjoitus puolestaan oli itsenäisesti kotona tehtävä harjoitus. Tarjolla oli muutaman eri vaikeustason tehtäviä, mutta itse valitsin vaikeustason 1 tehtävän, jotta voisin opetella QGIS-ohjelman käyttämistä paremmin. Taitojen ja itsevarmuuden karttuessa kurssin aikana haluan haastaa itseäni ottamaan vaikeampia tehtäviä myöhemmin.

Tehtävässä pystyi valitsemaan useiden eri käytettävien aineistojen väliltä, mutta itse valitsin alle 15-vuotiaiden prosentuaalisen osuuden Suomen eri kunnissa. Itse kartan luominen meni todella nopeasti kurssikerralla opittujen yksinkertaisten työkalujen käyttämisen oppimisen ansiosta, mutta pyörittelin erilaisia luokkajakoja todella kauan löytääkseni sopivan. Päädyin lopulta jakamaan aineiston neljään luokkaan, joista pienin on 0-12% väestöstä ja suurin on 20-30,8%. Lopputulos on alla oleva kuva 2.

Kuva 2 Suomen kuntien alle 15-vuotiaiden osuus (%)

Kartasta huomataan, että suurimmat keskittymät, joissa asuu alle 15-vuotiasta väestöä ovat Keski-Suomen suurimmissa kaupungeissa ja etenkin niiden ympärillä. Suurin osa alle 15 vuotiaista asuu edelleen omien perheittensä luona, joten kartasta voidaan päätellä alueita ja kuntia, jotka ovat lapsiperheiden suosimia. Yhtenä suurempana alueena voidaan huomata Pohjois-Pohjanmaa. Mielestäni on mielenkiintoista, kuinka Vaasan ja Oulun välissä olevissa pienemmissä kunnissa on koko maassa suurimmat prosentuaaliset lukemat alle 15-vuotiaiden suhteen. Ero länsirannikon ja Itä-Suomen välillä on huima. Länsi-Suomen monissa kunnissa 1/5 väestöstä on alle 15-vuotiaita, kun taas monissa Itä-Suomen kunnissa luku puolittuu.

Lähteet:

Matikainen V. (2024) Veeran gis-blogi. Ensimmäinen kurssikerta (18.1.2024) Viitattu 23.1.2024. https://blogs.helsinki.fi/veematik/