Toisella kurssikerralla tutustuimme erilaisiin tietokantoihin ja niiden aineistoihin. Näitä aineistoja olivat muun muassa WMS-, WFS- ja WMTS-palvelut. Opettelimme muutamien esimerkkien avulla käyttämään näitä aineistoja, joiden tuottajia ovat Suomessa esimerkiksi kaupungit ja kunnat, sekä Tilastokeskus. Toisen kurssikerran aiheena oli myös erilaisten tasoprojektioiden kanssa työskentely. Mietimme esimerkiksi, millaisia mittavirheitä eri projektioiden kanssa voi esiintyä ja miksi kartantekijän on hyvä olla tietoinen niistä luodessaan materiaalia. Opettajamme Arttu Paarlahti sanoikin hyvin, että vaikka etenkin maantieteilijöinä ja maantieteen opiskelijoina tunnistamme karttaprojektioiden vääristymät, ne vaikuttavat silti meihin ja maailmankuvaamme suurestikin, jos niitä käytetään väärin.

Harjoitus 1

Ennen kuin aloitimme tekemään ensimmäistä harjoitusta käytimme QGIS-ohjelman mittaustyökalua sekä välimatkojen että pinta-alojen mittaamiseen eri projektioissa. Mittasin samat välimatkat käyttäen kolmea eri karttaprojektiota, jotka olivat TM35FIN, Mercator ja Robinson. Otetaan esimerkiksi välimatka Söderruddeninsta Suomen ja manner-EU:n itäisimpään pisteeseen:

TM35FIN: 527,399 km      Mercator: 1172,187 km      Robinson: 776,613 km

Vertailimme myös saman alueen pinta-aloja eri projektioilla. Otetaan yksi esimerkki:

Mercator: 7336,812 km       Robinson: 6805,586 km

Harjoitus 2

Kuten ensimmäiselläkin kurssikerralla, teimme tämän harjoituksen yhdessä askel askeleelta luokan kanssa. Vaikka harjoitusta tehtiin yhdessä, oli silti hyvin helppo tippua kärryiltä, jos yhdenkään uuden ohjeen kanssa ei heti onnistu saamaan sitä toimimaan omassa näkymässä. Tämän harjoituksen tarkoituksena oli oppia havainnollistamaan karttaprojektioiden välisiä eroja yhä paremmin.

Tiedämme, että Mercatorin projektio on päiväntasaajaa sivuava oikeakulmainen lieriöprojektio, joten siinä näkyvät vääristymät keskittyvät etenkin napa-alueille. Koska Suomi on pohjoismaa, jonka läpi kulkee myös napapiiri, se saa kokea osansa tästä Mercatorin projektion aiheuttamasta vääristymästä napa-alueilla. Koska projektio on oikeakulmainen, valtion muoto on oikea, mutta sen pinta-ala on vääristynyt. Siitä syystä loimme TM35FIN-projektiota, sekä Mercatoria vertailevan kartan (kuva 1), joka havainnollistaa pinta-alan moninkertaistumista mitä enemmän pohjoiseen mennään Mercatorin projektiossa.

Kuva 1 Mercator vs. TM35FIN pinta-alan moninkertaisuus

Sofia Miettinen pohtii blogisaan Sofian Gis-blogi, että olisiko tässä tehtävässä voinut kenties käyttää yhden värisävyn skaalaa, sillä kuvan 1 kartassa luokat jakautuvat suuruusjärjestyksessä. Tämä ratkaisu olisi kenties ollut selkeämpi jollekin, joka näkee tämänlaisen kartan ensimmäistä kertaa koskaan ja haluaisi yrittää tulkita sitä. Usein punainen väri mielletään negatiivisena eli punaisen väriskaala voisi toimia kartassa vaihtoehtoisesti. Tällöin eniten vääristyneet alueet olisivat tummempia ja vähiten vääristyneet alueet vaaleampia. Nyt kuvan 1 kartta saattaisi myös olla ongelmallinen punavihervärisokeille, sillä vihreät ja punaiset alueet ovat suhteellisen lähellä toisiaan, mutta edustavat aivan eri suuruusluokkia projektion vääristymän suhteen.

Lähteet:

Miettinen, S. (2024) Sofian Gis-blogi, Toinen kurssikerta (Viitattu 5.2.2024)