Tällä kurssikerralla jatkoimme aluksi jo edellisellä kerralla aloitettua tehtävää Pornaisista rajatulla alueella. Loimme edellisellä kerralla digitoitujen talojen ja Pornaisten koulurakennuksen avulla analyysin, jossa mitattiin niiden talojen määrää, jotka olivat 1 km säteellä koulurakennuksesta. Tarkoituksena oli harjoitella bufferien, eli  puskurianalyysien tekemistä. Tämä harjoitus tehtiin vielä yhdessä koko luokan kanssa, mutta lopun aikaa saimme, tai jouduimme, testaamaan omia taitojamme QGIS:ssän parissa.

Meitä oltiin jo peloteltu edellisellä kurssikerralla siitä, kuinka meidän tulisi jaksaa olla kärsivällisiä tällä tunnilla, koska tehtävistä oli tulossa todella haastavia. Olin kuitenkin positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka hauskaa lopulta oli itse luona aineistojen perusteella analyysejä ja päästä tulkitsemaan omia karttoja. Oli myös hauskaa huomata. kuinka paljon kehitystä on tapahtunut ohjelman käytön kanssa vain muutamissa viikoissa.

Harjoitus 1 – Malmin lentokenttä

Tehtävä aloitettiin digitoimalla lentokentän kiitoradat, jotta analyyseihin tarvittava puskurivyöhyke voitaisiin luoda niiden ympärille. Olin jo kerran aikaisemmin Johdatus geoinformatiikkaan -kurssilla tehnyt itsenäisesti puskurianalyysejä ja muistan sen silloin tuntuneen huomattavasti hankalammalta kuin nyt.

                                                             Kuva 1: 1 km säteellä Malmin lentokentästä asuvat

                                                           Kuva 2: 2 km säteellä Malmin lentokentästä asuvat

Taulukko 1: Malmin lentokentän puskurianalyysien tulokset

Harjoitus 2 – Helsinki-Vantaan lentokenttä

Myös tämä toinen tehtävä aloitettiin digitoimalla karttaan lentokentän kiitoradat. Koska Helsinki-Vantaan lentokentällä kiitoradat ovat kahdessa eri paikassa, myös puskurivyöhykkeitä tuli kartalle näennäisesti kaksi erillistä vyöhykettä. Tämä ei kuitenkaan onneksi vaikuttanut analyysiin, koska laskutoimituksia varten ne sai yhdistettyä yhdeksi vyöhykkeeksi.

                                                         Kuva 3: 2 km säteellä linnuntietä Helsinki-Vantaan lentokentästä asuvat

                                                         Kuva 4: Vähintään 55dB melualueella Helsinki-Vantaan lentokentästä asuvat

Huomasin jo edelliset kohdat kerran laskettuani, että olin vahingossa laskenut laskut puskurianalyysien rajaamien alueiden talojen, enkä niissä asuvien ihmisten mukaan. Onnekseni olin ottanut kuvakaappaukset analyysien mukaisista tilastoista ja pystyin laskemaan laskut uudelleen ja tällä kertaa oikein.

Taulukko 2: Helsinki-Vantaan lentokentän melualueilla asuvat

Laskin 65 dB melualueella elävien ihmisten määrän välittömässä läheisyydessä (2km bufferi) asuvista:

37/2317 *100 = 1,596= 1,6 % (talot)

303/11136*100= 2,72% (asukkaat)

Harjoitus 3 – Juna- ja metroasemat

                                                               Kuva 5: Alle 500 m päässä lähimmästä juna- tai metroasemasta asuvat

Laskin myös tässä tehtävässä, että kuinka suuri prosenttiosuus tarkasteltavan alueen asukkaista asuu alle 500 m päässä lähimmästä juna- tai metroasemasta. Kuvan 5 kartassa näkyy ainoastaan talot, jotka ovat alle 500 m etäisyydellä jostakin asemasta ja kuvassa on ainoastaan rajattu osa tarkasteltavasta alueesta.

110805/516193*100= 21,465…%

Lopuksi

Hyödyllisimpiä työkaluja kaikissa näissä itsenäisissä harjoituksissa oli Select by location ja Buffer. Luvut pystyi laskemaan Statistics Panelin antamien lukuarvojen avulla. Puskurianalyysit ovat erinomainen tapa tarkastella suurempaa joukkiota vaikkapa juuri ihmisiä tai ilmiöitä, jos ne halutaan rajata tietylle alueelle tai etäisyydelle. Puskurianalyysejä voi käyttää näiden yllä olevien esimerkkien lisäksi vaikkapa liikenneonnettomuuksien kartoittamiseen. Sofia Miettinen on myös pohtinut blogissaan (2024), että puskurianalyysejä voisi käyttää myös liikennemelun kartoittamiseen suorittaen puskurianalyysit teiden ympärille, vaikka autoista tuleva melu ei olekaan yhtä kovaäänistä kuin lentokoneista.

Oli kiva huomata, miten omat taidot ovat kehittyneet, mutta uskon tai oikeastaan tiedän, että oma kapasiteettini olisi todellisuudessa korkeampi, kuin se millaisia tehtäviä ja karttoja olen tehnyt. Usein kärsivällisyyteni loppuu heti alkukättelyissä, jos lähden yrittämään hankalampia tehtäviä. On niin helppoa unohtaa, että kyseessä on oppimisprosessi, joka vie aikaa eikä kaikkea tarvitse osata heti. Tavoitteeni loppukurssille, sekä tuleville jatkokursseille on haastaa itseäni enemmän ja ei lyödä hanskoja heti tiskiin, kun kaikki ei mene ensimmäisellä yrityksellä putkeen.

Lähteet:

Miettinen, S. (2024) Sofian GIS-blogi – Viides kurssikerta (Viitattu 1.3.2024)