Tämän kurssikerran aiheena oli tarkastella piste- ja ruutuaineistoja, sekä oppia käyttämään niitä maantieteellisessä tutkimuksessa.

Harjoitus 1

Tämä harjoitus toteutettiin hyödyntäen ruudukkoaineistoa. Ruudukko oli hyödyllinen tapa jakaa pääkaupunkiseudun asutus erillisiin alueisiin ilman valmista aluejakoa, kuten kunta- tai naapurustojakoa. Aineisto oli pisteinä tallennettua aineistoa, jossa yksi piste kuvasi taloa, jossa asuu vähintään yksi ihminen. Loimme siis 1 km x 1km kokoisia ruutuja sisältävän ruudukon pohjakartan päälle ja karsimme väestön aineistosta pois kaikki muut tiedot, paitsi mahdolliset tarkastelukohteet, joita olivat asukasluku, ruotsinkielisten osuus, ulkomaankansalaisten osuus ja muunkielisten osuus.

Lähdimme yhdessä luokan kanssa tarkastelemaan ruotsinkielisten osuutta ruuduissa. Kuva 1 näyttää lopputuloksen, jonka saimme. Tämä versio ei kuitenkaan voisi olla lopullinen, käypä versio asian tarkasteluun, sillä ruotsinkielisten osuutta ei ole laskettu tässä kartassa suhteessa ruudun kokonaisasukaslukuun vaan se kuvaa ainoastaan absoluuttista ruotsinkielisten määrää ruudussa.

Jero Hoberg kirjoittaa blogissaan Jeron blogi (2024), että on kuitenkin hyvä pitää mielessä, ettei prosentuaalinenkaan luku, eli ruotsinkielisten osuus suhteessa ruudun muuhun väestöön, välttämättä kerro koko totuutta. Jos esimerkiksi yhden ruudun alueella saattuisi asumaan vain yksi asukas ja tämä asukas olisi ruotsinkielinen, koko alue näyttäisi automaattisesti olevan 100% ruotsinkielinen. Karttoja lukevan täytyy siis olla todella tarkkana siitä, mitä kartalla todella halutaan viestittää ja voiko siinä olla samankaltaisia virhelähteitä.

                        Kuva 1: Työvaiheessa oleva ruotsinkielisten osuus ruudun väestöstä

Päätin valita uuden kartan aiheeksi ulkomaan kansalaiset ruotsinkielisen väestön sijasta. Minua on jo pitkään kiinnostanut ihmisten ennakkoluulot ja asenteet eri kaupunginosia kohtaan ja halusin selvittää, että onko ulkonmaankansalaisuuksilla ja perinteisesti huonomaineisilla naapurustoilla, kuten Itä-Helsingin Kontulalla, jokin yhteys keskenään.

Asiahan on niin, että ulkomaan kansalaisuudella ja ulkomaalaistaustaisuudella tai etnisyydellä ei välttämättä ole mitään yhteyttä keskenään, ja loppujen lopuksi ei välttämättä edes asuinalueisiin. Kuvan 2 kartasta huomataan esimerkiksi, että huonomaineisempana pidetty Itä-Helsinki ei erotu kartasta juuri ollenkaan.

Kuva 2: Ulkomaan kansalaisten osuus suhteessa ruudun väkilukuun

Sen sijaan kartasta huomataan suurimpia prosenttiosuuksia sisältäviksi ruuduiksi esimerkiksi Myyrmäki, Kuninkaantammi, Paloheinä, Länsi-Pakila, Järvenperä ja Pohjois-Vantaa. Näistä esimerkiksi Kuninkaantammi on Helsingin uusimpia asuinalueita ja sillä on hyvä status eri naapurustojen välisissä vertailuissa. Siltikin kartan mukaan sen asukkaista suuri prosenttimäärä verrattaessa ympäröiviin ruutuihin on ulkomaankansalaisia. Voidaan siis todeta, että eri asuinalueiden maineen ja asukkaisen ulkomaankansalaisuuden välille ei tulisi yrittää vetää yhteyksiä, jos niitä ei todellisuudessa ole edes olemassa.

Halusin selvittää karttatyön inspiroimana, että mistä päin maailmaa Helsingissä asuvat ulkomaan kansalaiset ovat kotoisin. Ulkomaan kansalaisiin on laskettu myös kaksoiskansalaisuuden omaavat helsinkiläiset. Löysin Helsingin kaupungin tuottaman Excel-taulukon, jossa oltiin luokiteltu maanosien mukaan Helsingissä asuvien ulkomaan kansalaisten kansallisuudet vuodenvaihteessa 2022/2023. Suurimmat lukuarvot olivat Euroopan maat (yht. 33 913) ja Aasian maat (yht. 26 172). Ylivoimaisesti vähiten ulkomaan kansalaisuuksia helsinkiläisillä oli Oseaniasta mukaan lukien Australian ja Uuden-Seelannin.

Harjoitus 2

Tunnin alussa perehdyimme piste- ja ruutuaineistojen lisäksi myös laserkeilaukseen ja rinnevalovarjostetekniikkaan. Pääsimme toisen harjoituksen avulla käyttämään myös aineistoa, joissa näitä aineistonkeruutekniikoita oltiin käytetty.

Meillä oli käytössämme karttalehti ja tämän kyseisen karttalehden rinnevalovarjoste. Karttalehdestä puuttui kokonaan korkeuskäyrät ja tehtävänämme oli laatia ne itse QGIS-ohjelmalla.

                                                    Kuva 3: Rinnevalovarjoste ja sen päälle piirretyt korkeuskäyrät

Aloitimme myös tekemään pohjaa seuraavalla kurssikerralla suoritettaville puskurianalyyseille. Rajasimme Pornaisten alueen karttalehdestä alueen, jolle digitoimme tiet ja asutusrakennukset.

                                    Kuva 4: Rajattu Pornaisten kaupunkialue, sekä digitoidut tiet ja talot

Lähteet:

Hoberg, J. (2024), Jeron blogi: Neljäs kurssikerta (Viitattu 20.2.2024)

Helsingin kaupunki (2023), Ulkomaankansalaiset Helsingissä kansalaisuuden sekä syntymäalueen ja sukupuolen mukaan 2017 alkaen  (Viitattu 20.2.2024)