Harjoitus 1

Toiseksi viimeisellä kurssikerralla pääsimme itse keräämään aineistoa Kumpulan kampuksen läheisyyteen. Jakauduimme pieniin ryhmiin ja Epicollect5-sovelluksen avulla lähdimme keräämään pisteaineistoa eri paikoista kampuksen läheisyydessä. Analysoimme niiden kohteiden turvallisuutta ja viihtyvyyttä aina samalla merkintää tehdessä.

Sovellus kokosi pienryhmien keräämät tulokset yhdeksi aineistoksi, jonka avulla voitiin luoda kartta. Aineisto interpoloitiin ja interpoloidun aineiston värispektri laitettiin sinisestä punaiseen. Sininen väri kuvaa turvalliseksi ja punainen turvattomaksi koettua aluetta.

                                                         Kuva 1: Interpoloitu Epicollect5-aineisto

Harjoitus 2

Toisena tehtävänämme oli luoda itse kolme karttaa annettujen aineistojen perusteella. Valittavissa oli kolme erilaista aineistoa, jotka tuli itse ladata internet-sivuistoilta ja saada liitettyä ne onnistuneesti QGIS-ohjelmaan. Aineistojen hankkiminen ja liittäminen ohjelmaan onnistui yllätyksekseni mutkattomasti. Sopivan rajauksen löytäminen alueen ja vuosilukujen suhteen oli omalta osaltani ehkä haastavinta. Valitsin tarkasteltavaksi alueeksi Etelä-Amerikan mantereen, jossa Nazca-laatta työntyy Etelä-Amerikan laattaan. Rajasin ajaksi vuodesta 1950 nykypäivään olleet yli 8 richterin maanjäristykset.

Kokeilin QuickMapServicen avulla karttapohjaksi ESRI Satellite -kuvaa, mutta lopulta päädyin vaihtamaan sen takaisin kurssikerran aineistoista löytyvään alkuperäiseen taustakarttaan. Halusin saada karttaan näkyville myös litosfäärilaattojen rajat ja latasin nekin QMS:n kautta. En saanut rajoja kuitenkaan näkymään haluamallani tavalla, vaan ne jäivät liian ohuiksi ja haaleiksi. Ne eivät erotu taustasta tarpeeksi, vaikka yritin muuttaa niiden symboliikkaa. En myöskään osannut vaihtaa legendaan litosfäärilaattojen rajoja kuvaamaan punaista viivaa, vaan siinä näkyi ainoastaan tyhjää. Tulevien karttojen kanssa haluan selvittää, miten nämä tulisi laittaa oikeaoppisesti.

                                                    Kuva 2: Yli 8,0 richterin maanjäristykset Etelä-Amerikassa 1950-2024

Yritimme interpoloida myös maanjäristysaineistoa tapahtuneiden järistysten magnitudien mukaan, mutta se ei onnistunut ohjelmassa jostakin syystä. Voi olla, että aineisto oli liian suuri ja raskas QGIS:ssän pyöritettäväksi, mutta olisi ollut mielenkiintoista nähdä, mitkä alueet ovat pahimpia riskialueita korkeiden magnitudien maanjäristyksille. Tämän voi toki myös päätellä litosfäärilaattojen ja siirrosten sijoittumisen sekä liikesuunnan perusteella.

Toisena karttana laadin koko maailman alueelta kartan tulivuorenpurkauksista. Myös tämä kartta on laadittu vuoden 1950 purkauksista nykypäivään. Kartasta (kuva 3) huomataan, että eniten aktiivisia tulivuoria on Kaakkois-Aasiassa etenkin Indonesian ja Filippiinien alueella. Kyseisissä valtioissa on tapahtunut suuriakin tulivuorenpurkauksia ihan viime vuosina. Esimerkiksi vuoden 2023 lopussa Indonesiassa sijaitseva Mount Marapi -tulivuori purkautui aiheuttaen 13 vaeltajan kuoleman (Chen, 2023). CNN Worldin julkaiseman artikkelin mukaan Indonesiassa on 127 aktiivista tulivuorta, joista yksi aktiivisimmista on juurikin hiljattain purkautunut 2891 m korkea Mount Marapi.

                                  Kuva 3: Tulivuorenpurkaukset 1950-luvulta alkaen

                                         Kuva 4: Mount Marapi -tulivuori purkautui 3.12.2023 aiheuttaen ihmisuhreja

Seuraavaksi halusin luoda kartan hyödyntäen edellistä tulivuortenpurkauksia kuvaavaa karttaa. Päätin tehdä tulivuorien aktiivisuutta kuvaavan kartan, johon yhdistin aiemman kartan vuodesta 1950 alkaen purkautuneista tulivuorista, sekä kaikista muista maailman tulivuorista. Merkkasin ne tulivuoret vihreällä, jotka eivät ole purkautuneet kertaakaan vuoden 1950 jälkeen ja oranssilla ne, jotka ovat purkautuneet kerran tai useammin kyseisen vuoden jälkeen. Alla olevasta kartasta (kuva 4) huomataan, että esimerkiksi Pohjois-Amerikassa on paljon tulivuoria, mutta vain viisi niistä on ollut aktiivisia viimeisten reilun 70 vuoden aikana.

                                 Kuva 5: Tulivuorien aktiivisuus

Opettajan näkökulmasta voisi keksiä esimerkiksi tehtävän, jossa opiskelijoiden tulisi näiden kolmen kartan perusteella yrittää piirtää litosfäärilaattojen rajat ja lopuksi verrata omia piirroksiaan todellisiin rajoihin. Voisi kysyä myös, että tunnistaako opiskelija kartoista Tyynenmeren tulirenkaan ja mistä opiskelija luulee tämän tulirenkaan saaneen nimensä? Heikki Säntti pohtii omien karttojensa käytettävyyttä opetukseen blogissaan Heiggi’s blog (2024) mainiten, että tulivuori- ja maanjäristyskarttoja voisi hyvin käyttää juurikin laattatektoniikan opetukseen. Hän kirjoittaa, että erilaisten tulivuorityyppien avulla voisi selvittää millainen laattatyyppi on kyseessä. Eli esimerkiksi onko tarkasteltavat laatat erkanemis-, törmäys- vai sivuamisvyöhykkeillä.

Lähteet:

Chen, H. (2023) CNN World, 13 climbers killed, 10 missing following Indonesian volcano eruption (Viitattu 21.2.2024)

Kuva 4: Wikipedia, 2023 eruption of Mount Marapi (Viitattu 21.2.2024)

Säntti, H. (2024) Heiggi’s blog, Kuudes kurssikerta (Viitattu 21.2.2024)