Viimeisellä kurssikerrallamme saimme täysin vapaat kädet toteuttaa juuri sellaisen kartan, juuri sellaisilla aineistoilla kuin halusimme. Olin miettinyt mahdollisia aiheita jo valmiiksi ennen kurssikertaa, mutta en ollut vielä löytänyt niihin sopivia aineistoja. Ilmaisia, helposti saatavilla olevia aineistoja oli yllättävän vaikeaa löytää. Usein oli pakollista joko luoda käyttäjätili tai maksaa, jotta aineiston saisi käyttöönsä. Kumpaakaan näistä en kuitenkaan halunnut tehdä, joten etsin niin kauan kunnes löysin sopivan sivuston.

Kartta 1

Päädyin lopulta valitsemaan aiheeksi haihyökkäykset ja alueeksi rajasin Australian. Asuin ennen Australiassa ja siellä kulttuuriin kuuluu vahvasti erilaiset vesiurheilulajit sekä ylipäätään rannalla ja merellä ajan viettäminen. Vaikka haihyökkäyksiä tapahtuu aika harvoin, pelko tai ainakin tietoisuus haiden olemassaolosta on koko ajan läsnä vedessä ollessa. Valitsin tämän aiheen siksi, että olen kiinnostunut aiheeseen liittyvistä tilastoista sekä todennäköisyyksistä haihyökkäyksien tapahtumiselle. Neljä ensimmäisessä kartassa (kuva 1) tapahtuneista haihyökkäyksistä on myös tapahtunut niin, että olin itse kyseisellä paikkakunnalla samaan aikaan, tai omalle sukulaiselleni, joten aihe on osunut lähelle.

Kävin lataamassa Natural Earth Data -sivustolta pohjakartat, mutta en löytänyt mieluisia juuri tämän aineiston kuvaamiseen. Itsestäänselvistä syistä haihyökkäyksiä voi tapahtua ainoastaan merellä, joten halusin kartan olevan jollakin tavalla visuaalisesti mielenkiintoinen myös mantereen osalta. Tästä syystä päädyin lataamaan QGIS:n pluginin QuickMapServicestä ESRI Satellite taustakartan.

Aineisto oli Excel-taulukon muodossa, joten se piti muuttaa csv-tiedostoksi ja sitten vasta liittää QGIS:ssään. Aineston liittämisessä ohjelmaan oli joitakin ongelmia aluksi, mutta Artulta saamani avun jälkeen pääsin vihdoin itse karttojen kimppuun. Merkkasin valkoisilla palloilla tapahtuneet haihyökkäykset, joissa ei ollut kuolemanuhreja ja punaiset ristit sisältävillä palloilla kuolemantapaukset.

                        Kuva 1 Haihyökkäykset Lounais-Australiassa

Aineistossa oli kaikki dokumentoidut haihyökkäykset, eli se kattoi yli 200 vuotta. Aikaväliä olisi toki voinut rajata, mutta silloin kartalla ei olisi ollut mielestäni tarpeeksi kohteita. Tämä myös todistaa sen, kuinka turhaa haiden pelkääminen oikeastaan on, sillä niitä tapahtuu niin harvoin verrattaessa esimerkiksi auto-onnettomuuksiin. Pikkuserkkuni Zac Golebiowksi joutui haihyökkäyksen kohteeksi surffatessaan Esperancen lähellä vuonna 2007 menettäen toisen jalkansa. Kuvassa 1 häneen kohdistunut hyökkäys näkyy valkoisena pallona aivan kartan oikeassa reunassa. The West Australian -lehden haastattelussa (2017) hän kertoo, kuinka haikannan vähentäminen, eli haiden tietoinen tappaminen, vedessä olevien ihmisten suojelemiseksi ei ole hänen mielestään ratkaisu ongelmaan, vaikka usein haihyökkäysten tapahtuessa se onkin ihmisten ensimmäinen reaktio.

Kartta 2

Halusin luoda vielä toisen kartan käyttäen hyödyksi attribuuttitaulukosta löytyviä tietoja. Jokaisen hyökkäyksen kohdalta löytyi tieto, minkä lajinen hai oli hyökännyt. Lajeja oli yhteensä enemmän, mutta suurimman osan hyökkäyksistä olivat tehneet tiikeri-, härkä- ja valkohait. Päätin siis tehdä näiden kolmen hailajin perusteella kuvan 2 kartan.

                         Kuva 2 Haihyökkäykset Australiassa lajityypeittäin

Useat varsinkin mantereen itärannikolla olevat aineistopallurat menevät valitettavasti päällekkäin, mutta kartasta saa silti mielestäni erittäin havainnollistavan kuvan siitä, millaisissa vesissä, eli toisin sanoen millä leveysasteilla, tarkasteltavat hailajit elävät ja viihtyvät. Huomataan, että tiikerihaiden hyökkäykset kohdistuvat suurimmaksi osaksi kauriin kääntöpiiriä pohjoisemmalle alueelle, kun taas valkohaiden hyökkäykset ovat ainoastaan kääntöpiirin eteläisellä puolella ja vielä suurimmaksi osaksi Eteläisellä valtamerellä. Härkähaiden hyökkäykset kohdistuvat leveyspiireihin verratessa laajimmalle alueelle aivan eteläisestä New South Walesista Pohjoisterritorion alueelle.

Aineistossa olisi ollut vielä vaikka kuinka paljon käyttökelpoista tietoa erilaisten karttojen tekemiseen. Siellä oli muun muassa tietoa siitä, mitä hyökkäysten uhrit olivat tekemässä hyökkäyshetkellä (uimassa, surffamassa, snorklaamassa jne.). Tarkastelin aineistoa, vaikka en siitä visuaalista esitystä saanutkaan tehtyä ja huomasin, että ennen n. 1900-luvun puoliväliä surffareihin ja muihin lautailijoihin ei ollut juuri ollenkaan kohdistunut hyökkäyksiä. Erilaiset lautailulajit eivät silloin olleet vielä yhtä suosittuja tai niitä ei välttämättä kaikkia ollut vielä olemassa. Hait usein luulevat surffilautoja hylkeiksi tai merileijoniksi ja yrittävät saalistaa niitä. Aineistosta löytyi myös tietoa siitä mitä ruumiinosaa tai esinettä hai oli purrut. Erittäin suuri osa onnettomuuksista olikin kohdistunut juuri surffilautoihin, eikä itse surffariin.

Vaikka jokainen haihyökkäys onkin surullinen ja traaginen tapahtuma, meidän ihmisten tulisi määritellä uudelleen suhteemme meriin ja haihin. Luonto toimii oman päänsä mukaan eivätkä haitkaan pahaa pahuuttaan hyökkää ihmisten kimppuun. Minulle aina sanottiin Australiassa laitesukeltaessa, surffatessa ja snorklatessa, että merta pitää kunnioittaa, mutta sitä ei tarvitse pelätä. Koen, että tämä pätee nimenomaan myös haihin. Pystymme varmasti luomaan järjestelmiä, jotka esimerkiksi varoittavat vesilajeja harrastavia ihmisiä mahdollisista vaaroista vedessä, kuitenkaan vahingoittamatta meressä eläviä lajeja.

Lopuksi

Tämä oli kurssin päättävä opetuskerta ja kuten Gaius Erikssonkin omassa blogissaan (2024) toteaa, oli yllättävän nopeaa opetella käyttämään monimutkaiselta näyttävää sovellusta. Nämä kurssilla opitut taidot tulee varmasti käyttöön tulevilla kursseilla ja työelämässä. Paljon minulla on todellakin vielä opittavaa ja kehityttävää, mutta tämän kurssin avulla pääsi hyvin vauhtiin.

Lähteet:

Aineisto: https://taronga.org.au/conservation-and-science/australian-shark-incident-database

Paddenburg, T. (2017) The West Australian – Eerie anniversary for Esperance shark attack survivor (Viitattu 1.3.2024)

Eriksson, G. (2024) Gaiuksen kurssiblogi – MAA202 Seitsemäs viikko (Viitattu 1.3.2024)