Tällä viikolla perehdyimme laajemmin MapInfon tarjoamiin erilaisiin teemakarttojen luontimahdollisuuksiin sekä siihen kuinka näitä erilaisia teemakarttoja voitaisiin yhdistää yhtenäiseksi karttaesitykseksi. Jo viime kurssikerralta tutuksi tulleen koropleettikartan lisäksi (tai sen päälle) saa MapInfolla luotua helposti esimerkiksi erilaisia pylväs- tai ympyrädiagrammiesityksiä. Myös esimerkiksi kaksi eri muuttujaa esittävää koropleettikarttaa voidaan laittaa päällekkäin, kun päällimmäisen kartan esitysmuotona käytetään rasterointia.
Kun samalla kartalla esitetään useampia muuttujia, voidaan helposti havainnoida näiden välillä mahdollisesti piileviä yhteyksiä. Vietinkin useamman hetken luoden erilaisia useamman muuttujan karttoja vain oman uteliaisuuteni ja mielenkiintoni tyydyttämiseksi – täytyy myöntää että erilaisten tietokantojen tutkiminen ja muuttaminen visuaaliseen muotoon on jokseenkin addiktoivaa.
Lopulta oli kuitenkin tehtävänannon mukaisesti luotava kahta eri muuttujaa esittävä teemakartta. Ihan hatusta näitä kahta muuttujaa ei kuitenkaan ollut tarkoituksenmukaista heittää, vaan tavoitteena oli luoda kartta jonka muuttujat jollain tavalla tukisivat toisiaan ja joiden väliltä voitaisiin mahdollisesti nähdä jonkin asteista korrelaatiota.
Kun lähdin laatimaan karttaa, valitsin ensimmäiseksi esitettäväksi muuttujaksi perheiden suhteellisen lukumäärän (kuinka suuri prosenttiosuus asuntokunnista koostuu perheistä). Tämän kanssa kokeilinkin lukemattomia eri muuttujia, mutta lopulta päädyin esittämään kartalla rivi- ja pientaloissa asuvien suhteellisen osuuden. Vaikka lopullisen kartan laadinkin Uudenmaan kunnista, laadin samanlaisia karttoja myös esimerkiksi Pohjanmaalta ja Lapista. Kaikilla alueille nousi odotetunlaisesti esiin se, että perheitä on enemmän alueiden keskuksia ympäröivillä alueilla ja vähemmän itse keskuksessa. Rakennuskannan usein olevan näissä keskuksissa myös pääasiallisesti korkeampaa ja kerrostalovaltaista, myös rivi- ja pientaloasuminen on ymmärrettävästi enemmän keskusten ulkopuolella.
Kaikilta alueilta löytyy kuitenkin myös kuntia, joissa rivi- ja pientaloasuminen näyttää olevan suosittua mutta joissa kuitenkin näyttää olevan tavallista vähemmän perheitä. Olettamukseni oli, että näillä alueilla väestökanta on verrattain iäkästä. Koska käyttämistämme tietokannoista sai helposti tarkastettua myös yli 65-vuotiaiden määrän, oli tämä ennakko-oletus mutkatonta tarkistaa oikeaksi. Kuten tähän tekstiin liittämästäni kartastakin (kuva 1) käy ilmi, tällaiset alueet löytyvät usein kauempaa alueen keskuksesta. Rivitalo- tai pientaloasuminen on varmasti näilläkin alueilla vetovoimatekijä perheille, mutta mitä pidemmäksi päivittäinen, usein keskukseen suuntautuva pendelöintimatka kasvaa, sitä vaikeampaa alueen on houkutella perheitä.
Kuva 1. Perheiden osuus asuntokunnista sekä pien- ja rivitaloissa asuvien osuudet kunnittain Uudellamaalla.
Uudeltamaalta perheitä löytyykin ennakko-oletusten mukaisesti eniten Helsinkiä ympäröivien kuntien alueelta, erityisesti koillisesta Sipoo-Tuusula –akselilta ja Helsingin länsipuolen rannikkokunnista Kirkkonummesta Inkooseen. Myös Espoon sisältä, Kauniaisista löytyy runsaasti perheitä.
Tämän perheiden suhteellista lukumäärää kuvaavan koropleettikartan päältä löytyy siis rivi- ja pientaloissa asuvien suhteellista lukumäärää kuvaava pisterasteri. Kokeilin myös muita esitysmuotoja, mutta esimerkiksi viivarasteri olisi tehnyt kuntien nimien esittämisen kartalla hyvin epäselväksi, ja kuntien nimistö on tällaisella kartalla kuitenkin tärkeässä osassa. Mielenkiintoisesti Samuli Massinen oli blogissaan päätynyt juuri päinvastaiseen ratkaisuun:
”Pallottelin pitkään, että lisäänkö lopulliseen tuotokseeni Uudenmaan kuntien nimet vai en. Varsinkin Uudenmaan ulkopuolella koko ikänsä asuneet, karttaa tarkastelevat henkilöt, kokevat varmasti kuntien nimien puutteen alueellista tarkastelua häiritsevänä tekijänä.”
Tässä nousee esille jälleen se seikka, etteivät kartat koskaan voi olla täysin objektiivisia. Itse olen muuttanut pääkaupunkiseudulle sen ulkopuolelta, ja vaikka suurimman osan Uudenmaan kunnista osaisinkin kartalle sijoittaa, näen alueen kartan silti eri silmin kuin henkilö joka on asunut Uudellamaalla koko ikänsä.
Odotetusti Helsingin sekä siihen rajautuvien kuntien alueelta löytyy suhteellisesti vähiten rivi- ja pientaloissa asuvia, kun taas jo aiemmin perhevoittoisissa kunnissa kuten Inkoossa, Siuntiossa ja Pornaisessa näyttää olevan paljon rivi- ja pientaloasumista.
Kuten jo aiemminkin mainitsin, kartan alueelta esimerkiksi Karjalohja ja Lapinjärvi nousevat esiin pientalovoittoisina mutta vähän perheitä omaavina alueina. Suuremmat kaupunkikeskukset myös Helsingin ulkopuolella kuten Järvenpää, Hyvinkää ja Hanko löytyvät kartalla keskenään identtisistä luokista.
Molemmat muuttujat jaoin kolmeen luokkaan, jotta mahdollisien koropleettiyhdistelmien lukumäärä ei nousisi liian korkeaksi. Lisäämällä kartalle liian monta erilaista rasteria ja värisävyä on se helppo muuttaa jos ei lukukelvottomaksi, niin ainakin sekavaksi.
Kun olin MapInfolla saanut luotua kartan elementit, siirryin jatkamaan kartan viimeistelyä CorelDraw:n puolelle. Kuten jo viime tekstissä tuli mainittua, ei MapInfo ole kartan lopullisen ulkoasun viimeistelyssä se kaikkein ihanteellisin ohjelmisto. Lisäämällä tämän ohjelmistovaihdon jälkeen pohjoisnuolen ja muokkaamalla legendaa siistimmäksi kartta sai lopullisen muotonsa.
Viitteet ja kirjallisuus:
- Massinen, S. (2014). Second Round, Minä vastaan MapInfo <https://blogs.helsinki.fi/smassine/>