Kurssikerta 4: Pääkaupunkiseudun väestä

Tällä kertaa puuhattiin ruutukarttoja, kiinnitettiin rasterikarttoja koordinaatistoon ja tarkasteltiin pääkaupunkiseudun väkeä.

Alku sujui hämmentävän vaivatta. Kurssikerta sai hyvän startin. Ensin tosin huoletti, kun ohjeen suositus oli ”tarkista gridistä, että luomastasi uudesta sarakkeesta löytyy myös muita arvoja kuin pelkkiä nollia. Rullaile ikkunaa kärsivällisesti.” Rullailin kärsivällisesti. Pelkkiä nollia. Hetken päästä esiin alkoi tulla kuitenkin arvojakin, eli ei vastoinkäymisiä vielä, jes!

Harjoituskerran ohje meinasi johtaa harhaan: printscreenissä ollut ”Asukkaita > 0” sai lähes hämääntymään, mutta huomasin vaihtaa kohdan muotoon ”Väestö > 0” enkä seurannut sokeana lampaana. Ohje kehotti myös rastittamaan pois ”Replace Layer Stylen”, jonka jälkeen ”ruudut näyttävät siltä kuin niiden kuuluisi”. Selvä. Nyt seurasin sokeana lampaana. Mitäköhän tämä oikeastaan teki? Olisi tehnyt mieli ymmärtää.

Ruudukon luominen ja datan kerääminen grid-tietokantaan sujui ongelmitta. Harjoittelun tuloksena syntyi kartta, joka esittää pääkaupunkiseudun asukkaiden väestötiheyden 500 x 500 m kokoisilla ruuduilla (Kuva 1). Kartan värit ovat mielestäni järkevät, ja se esittää väkikeskittymät ja harvemmat alueet mielestäni kelvollisesti. Muutin taustalla olleen OSM-kartan mustavalkoiseksi, jotta olennainen (asukastiheydet) erottuvat valmiista kartasta paremmin. Aineiston luokittelussa kvantiilit (equal count) vaikuttivat tässä yhteydessä järkevältä vaihtoehdolta. Päädyin silti kuitenkin luonnollisiin luokkaväleihin (natural break), koska sillä on tullut ennenkin hyvää jälkeä ja se sai myös aikaan varsin tyydyttävän lopputuloksen. Kartassa näkyvät selvästi erityisesti kantakaupungin ja idän asutustihentymät, joissa asukkaita voi olla parhaimmillaan jopa yli 2000 yhden ruudun (500 x 500 m) alueella.

BLOGIIN_eka_kartta_vaesto
Kuva 1. Pääkaupunkiseudun asukastiheydet alueittain.

Pääkaupunkiseudun harjoituskartan jälkeen alkoi tämän kerran varsinaisen itsenäistyön tekeminen. Aihetta valitessani halusin esittää ulkomaalaisten ihmisten osuuden (%) koko väestöstä. Tein taulukkoon uuden sarakkeen onnistuneesti, mutta arvot näyttivät käsittämättömän samanlaisilta: kaikki hirveän pieniä. Vaan hups – unohtui kertoa sadalla. Nyt prosenttiluvut näyttivät järkevämmiltä.

…Vaan eivätpä näyttäneetkään. Taulukon loppupään lukemat olivat järjettömiä. Syyn etsiminen tuotti taas tulosta (alkaako tämä oikeasti sujua?): jotkut ULKOKANS-sarakkeen arvoista olivat 999999999, eli tieto luultavasti puuttui. Päätin vaihtaa karttani perustumaan taulukon viereiseen sarakkeeseen, joka on kuvattavana ilmiönä hyvin samankaltainen: muunkielisten osuus (%) koko väestöstä. Tässä vaiheessa tuli taas klassinen töksähdys: en vain saa millään haluamaani esitystä ”Pks_vaki”-taulukosta karttaan. Mikä ihme vialla? Muistiinpanoistani löytyi merkintä ”Kyllä v****aa taas, ei vain toimi”.

Pitkällisen MapInfon hinkutuksen, epäonnistumisten ja eksymisten jälkeen sain kaksi karttaa valmiiksi. Parempi niistä on esitetty alla (Kuva 2).

BLOGIIN_KARTTA_muunkielistenosuusvaestosta
Kuva 2. Muunkielisten osuus väestöstä pääkaupunkiseudulla.

Kartta on ruutujen pakotetun muodon takia hieman nuhjuisen oloinen, mutta parempi kuin ensimmäisenä yrittämäni ruutukoolla 100 m. Se se vasta huono oli. Kartasta olisi luultavasti tullut esteettisesti vielä parempi jos ruutukokoa olisi kasvattanut 500 x 500 metristä vaikkapa kilometriin. Tämä olisi kuitenkin vaikuttanut kartan välittämän tiedon tarkkuuteen reilulla kädellä. Värit ja luokkien määrä ovat puolestaan mielestäni ok: kartasta on helppo hahmottaa, missä muunkielisiä on eniten.Suurimmat tihentymät löytyvät idästä, mutta myös ydinkeskustasta luoteeseen päin siirryttäessä muunkielisten osuus asukkaista kasvaa. Siellä täällä kartassa näkyy yksittäisiä tummansinisiä pisteitä, joissa muunkielisiä on jopa 47 – 100 %. Liekö tällaisten takana isojen ulkomaista alkuperää olevien perhekuntien tai tuttavapiirien keskittyminen hyvin pienelle alueelle? Tämä lienee yksi mahdollinen selitys. Äärisuurien arvojen vastapainona on syytä huomata myös kartan värjäyksen ”vähemmän kiinnostava” pää: suurinta osaa alueesta peittää kellertävä sävy, joka indikoi muunkielisten osuuden olevan alueella vain <5,8 %. Varsinaiseen pakokauhuun ei ole pääkaupunkiseudun kielikulttuurin suhteen aihetta siis Rajat kiinni -porukallakaan.

Tuomas Pätäri (2016) kirjoittaa mainiosti kurssikerran teemasta blogissaan: ”Ruutuaineiston hyvä puoli on se, että sen esittämät alueet ovat samankokoisia, eli määrällinen tieto on aina suhteutettu pinta-alaan. Näin esimerkiksi asukkaat voidaan esittää absoluuttisina arvoina, eli tiedon ei etukäteen tarvitse olla suhteellista (esim as/km2). Ruututeemakarttojen luettavuus ei kuitenkaan aina ole parhaimmasta päästä.” Toteamusta havainnollistaa parhaiten Tatu Leppämäki (2016), joka on toteuttanut ja vertaillut ansioituneesti erilaisia esitystapoja samasta aineistosta ruutu-, liukuvärjäys- ja koropleettikartan muodossa. Kuten Leppämäki blogissaan toteaa: ”Yhteenvetona väitän ruutukarttojen soveltuvan täsmällisimmän tiedon esittämiseen, mutta hukkaavan jouheasti helppolukuisuutensa siinä ohessa. Koropleettikartta on kadunmiehen valinta ja liukuvärjätty- eli grid-kartta näyttää kivalta seinällä.” Olen suurimmilta osin samaa mieltä.. On kuitenkin syytä nostaa esiin, että myös ruutukartan luettavuudessa voidaan saavuttaa hyvä taso, jos muista asioista (esimerkiksi aineiston paikallinen tarkkuus) voidaan tapauskohtaisesti joustaa.

Harjoituskerran loppupuolella harjoittelimme rasterikuvan rekisteröintiä karttapohjaan. Luulin että rekisteröinti toimi ihan hyvin, mutta sen jälkeen auennut ”karttaikkuna” oli tyhjä eikä Map –> Save Cosmetic Objects toiminut. Mikähän tässä taas oli? Suljin kaiken ja aloitin uusiksi. Nyt edes rekisteröinti ei onnistu.

BLOGIIN_kartan_rekisterointi_mita_helvettia
Kuva 3. Taas menee vahvasti.

Käynnistin kaiken vielä kerran uusiksi. Rekisteröinti ei vain onnistu. Manailua siivitti virheilmoitus (Kuva 3), kunnes tajusin koordinaattisysteemin puuttuneen MapInfon uudelleenkäynnistämisen jälkeen. Sen korjattuani rekisteröinti onnistui. Pornaisten keskusta tuotti kuitenkin ongelmia, sillä sitä merkkaavan punaisen suorakaiteen sisällä ei vain näkynyt mitään. Onkohan kartan rekisteröinti edelleenkin väärin? Tämä oli taas näitä hetkiä jolloin olisi kaivannut avunkysymisen mahdollisuutta.

 

Lähteet:

Leppämäki, T. (2016). Teemoja ruuduittain ja kolmin kerroin – 4. kurssikerta. PAKinoita kartoista. <https://blogs.helsinki.fi/leppatat/2016/02/12/4-kurssikerta-tyon-alla/> Luettu 28.5.2016.

Pätäri, T. (2016). <https://blogs.helsinki.fi/ttpatari/2016/02/10/rakennusvuosia-ruuduittain/> Luettu 28.5.2016.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *